Viime vuonna Suomen bruttokansantuote pieneni odotettua enemmän, ja taantuma jatkui tämän vuoden alussa. Talouden elpymistä saadaan odottaa loppuvuoteen, jolloin inflaation ja korkojen lasku sekä vientikysynnän piristyminen tukevat taloutta.
Danske Bankin suhdannekatsauksen mukaan Suomen bruttokansantuote pienenee tänä vuonna 0,4 prosenttia.
– Suhteessa edelliseen ennusteeseen olosuhteet eivät ole muuttuneet ratkaisevasti, mutta kuitenkin jonkin verran negatiiviseen suuntaan, minkä vuoksi pankki laskee ennustettaan, Danske Bank toteaa tiedotteessaan.
Aiempi ennuste kuluvalle vuodelle oli 0,3 prosentin kasvu. Vuoden 2023 viimeinen neljännes oli kuitenkin hiukan odotettua heikompi. Ensimmäisen arvion mukaan bruttokansantuote supistui 1,0 prosenttia vuonna 2023.
Pankin mukaan lakkojen sävyttämä vuoden 2024 ensimmäinen neljännes näyttää jäävän odotuksia heikommaksi.
– Loppuvuotta kohden talouden odotetaan piristyvän. Vielä tällä hetkellä talous on taantumassa, mutta inflaation laskun tukema yksityisen kulutuksen ja viennin piristyminen nostavat talouden kasvu-uralle vuoden 2024 aikana. Taloudellinen epävarmuus näkyy vielä tämän vuoden aikana etenkin yksityisen kulutuksen varovaisuutena ja säästämisasteen nousuna.
Suomalaisten ostovoimaa pitävät yllä toimivat työmarkkinat, jotka eivät ole suurissa määrin häiriintyneet matalasuhdanteesta. Pankki odottaa työmarkkinoiden pysyvän edelleen melko vakaina, vaikka muutamilla toimialoilla vähennetään työvoimaa. Monet yritykset kokevat vielä työvoimapulaa, ja palkat nousevat viime vuosia nopeammin.
– Inflaation ja korkojen lasku lisäävät kuluttajien ostovoimaa, mutta taloudellinen epävarmuus jarruttaa vielä ostopäätöksiä. Ennustamme patoutuneen kysynnän purkautumisen lisäävän kysyntää niin kestokulutustavaroissa kuin asuntomarkkinoillakin kesän lähestyessä, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki kertoo.
Pankin arvion mukaan julkisen talouden velkasuhteen kääntäminen laskuun on osoittautunut odotettua vaikeammaksi. Vaikka Suomen hallitus yrittää tasapainottaa julkista taloutta sopeutustoimien avulla, pysyy alijäämä silti suurena ja velkasuhde nousee.
– Sopeutustarpeen laajuus merkitsee lisäjarrua taloudelle lähivuosina. Pidemmällä tähtäimellä sopeutus turvaa julkisen talouden kestävyyttä ja uudistukset parantavat talouskasvun edellytyksiä, Kuoppamäki sanoo.
