Kokoomuksen kansanedustaja Jarno Limnéll virittelee keskustelua Ahvenanmaan asemasta. Hän hämmästelee maakunnan muuttumatonta tilaa nykyisessä turvallisuuspoliittisessa ympäristössä. Limnéll korostaa, että maakunta demilitarisoitiin aikana, jolloin turvallisuustilanne näytti kovin erilaiselta kuin nykyisin.
– Aiheellinen kysymys: miten Ahvenanmaan asema voi olla entisensä – edes paperilla – kun ulko- ja turvallisuuspoliittiset realiteetit sen läheisyydessä ovat muuttuneet? hämmästelee Limnéll viestipalvelu X:ssä julkaisemassaan viestiketjussa.
Limnéllin mukaan ensinnäkin Ahvenanmaan rooli on muuttunut eikä sen sanominen ole ideologista, vaan realismia.
– Toiseksi Ahvenanmaan uuden roolin pohtiminen ei myöskään ole ideologista: se on strategista ja poliittisesti tarpeellista.
Kolmanneksi hän pitää mahdollisena, että Itämeren muuttuneen tilanteen vuoksi Venäjä alkaa omaehtoisesti painottaa muita lähialueitaan ja etsiä vaihtoehtoisia reittejä muun muassa öljykuljetuksilleen ja Pietarin tavarakuljetuksille.
Limnéll nostaa esiin myös Venäjän yhä Maarianhaminassa sijaitsevan konsulaatin aseman ja kohtalon.
– Sitä on alunperin perusteltu Venäjän tarpeella valvoa Ahvenanmaan demilitarisointia. Luontevampaa olisi, että valvontaa suorittaisivat ne kaksi maata, joiden väliin Ahvenanmaa sijoittuu: Suomi ja Ruotsi.
Limnéll pitää luontevana, että kansainvälistä sopimuskokonaisuutta käsiteltäessä avattaisiinkin uudelleen keskustelu myös Ahvenanmaan asemasta. Kansanedustaja viittaa tässä yhteydessä esimerkiksi lähitulevaisuudessa odotettavissa olevaan keskusteluun kansainvälisen turvapaikkaoikeuden hakemisesta, kun nykyiset sopimukset eivät tunnista esimerkiksi Venäjän harjoittamaa välineellistettyä maahantuloa.
– Molemmat sopimukset ovat useamman eri maan allekirjoittamia ja koskettavat Euroopan muuttunutta turvallisuustilannetta.
– Suomella on kansainvälisiin sopimuksiin perustuva velvollisuus puolustaa Ahvenanmaata, mutta ei mahdollisuutta harjoitella sitä. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien myötä Pohjoismaiden puolustussuunnitelmia ajantasaistetaan. Olisi erikoista, mikäli tämä ei vaikuttaisi nykyisiin sopimuksiin.
Limnéll korostaa, että kysymys Ahvenanmaan asemasta ei toki ole vain Suomen päätettävissä, mutta kansainvälisiin neuvottelupöytiin mentäessä Suomella on oltava valmis kanta asiaan muuttuneessa turvallisuusympäristössä.
Ulkoministeriö julkisti marraskuussa selvityksensä Ahvenanmaan oikeudellisesta asemasta. Selvityksessä tarkasteltiin Ahvenamaan demilitarisoitua asemaa sekä myös Maarianhaminassa sijaitsevaa Venäjän konsulaattia. Tasavallan presidentti ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjasivat tuolloin, ettei selvityksen pohjalta ole aihetta ryhtyä toimiin.
Venäjän Maarianhaminassa sijaitsevan konsulaatilla on vuoden 1940 sopimuksen nojalla oikeus valvoa demilitarisoinnin toteutumista Ahvenanmaalla.
Ahvenanmaan demilitarisoitiin aikana, jolloin turvallisuustilanne näytti kovin erilaiselta kuin nykyisin. Aiheellinen kysymys: miten Ahvenanmaan asema voi olla entisensä – edes paperilla – kun ulko- ja turvallisuuspoliittiset realiteetit sen läheisyydessä ovat muuttuneet?
Ketju:— Jarno Limnell (@JarnoLim) March 6, 2024
