Itärajan tilanteen pelätään kiristyvän kevään ja kesän aikana. Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan Venäjän hybridioperaation tarkoituksena on painostaa ja aiheuttaa hajaannusta.
Moskova järjesti turvapaikanhakijoita itärajalle myös loppuvuodesta 2015 ja alkuvuodesta 2016. Koko itärajan pelättiin tuolloin repeävän. Suomi solmi lopulta Venäjän kanssa rajasopimuksen ja tulijoiden virta pysähtyi. Eräänlaiseksi koepalloksi arvioidun hybridioperaation yhtenä vaikuttimena saattoi olla myös halu päästä tekemään kahdenvälinen diili Suomen kanssa.
Onko Venäjältä tullut tällä kertaa mitään yrityksiä avata tällaista keskustelua asiasta?
– En pysty kommentoimaan, onko mitään avauksia tullut – dialogia on, mutta se ei ole johtanut mihinkään, Elina Valtonen vastaa Verkkouutisille europarlamentin EPP-ryhmän kokouksessa Romanian Bukarestissa.
Hän korostaa tarkoittavansa tällä nimenomaan diplomaattien ja rajaviranomaisten välisiä keskusteluja. Poliittista vuoropuhelua Vladimir Putinin Venäjän kanssa ei käydä.
– Poliittisella tasolla mitään [avausta] ei ole tullut, eikä reagoitaisi, jos tulisi, Valtonen jatkaa.
Hänen mukaansa Kremlin motiiveja itärajan operaation takana on vaikea arvioida Suomesta käsin. Valtonen painottaa, että Venäjällä on joka tapauksessa kyky jatkaa vaikuttamista pitkään, ja tähän Suomessakin on valmistauduttava.
Sisäministeri Mari Rantanen kertoi maanantaina Maaseudun Tulevaisuudelle, että itärajan takana on jo nyt satoja tai jopa tuhansia ihmisiä, jotka haluavat tulla Suomeen. Venäjän on lisäksi varoitettu jo valmistelevan massiivista siirtolaisten aaltoa Eurooppaan. Tulijoiden kevätvyöryyn on ministerin mukaan meillä varauduttu. Keinoja hän ei kuitenkaan lähtenyt tarkemmin avaamaan.
Hallitus valmistelee lainsäädäntöä niin rajan turvaamiseksi kuin mahdollisesti maahan pääsevien käsittelemiseksi nykyistä tehokkaammin. Varsinkin rajaturvallisuutta koskevien uudistusten sisällöstä on oltu vaitonaisia. Verkkouutisten tietojen mukaan valmistelussa on esimerkiksi reserviläisten käyttöä helpottavia lakimuutoksia.
EU-lainsäädäntöön ajetaan muutosta
Vaikka rajan turvaaminen onkin ensi kädessä Suomen omien toimien varassa, on välineellistettyyn maahantuloon Elina Valtosen mukaan saatava ratkaisu Euroopan tasolla. Hän muistuttaa, että Suomen rajalla nähdyn kaltainen operaatio on ollut aiemmin käynnissä Valko-Venäjän Puolan, Latvian ja Liettuan vastaisilla rajoilla. Tulijoita on yritetty masinoida Viroonkin.
Latvian entinen ulko- ja puolustusministeri Artis Pabriks ennusti helmikuussa Verkkouutisten haastattelussa, että Suomen itärajan tilanne tulee pahenemaan tämän vuoden aikana.
– Venäläiset näkevät teidät tällaisessa tapauksessa kenties hieman heikompina kuin meidät. Teidän oletetaan edustavan meitä enemmän länsimaista arvojärjestelmää, joka tunnetaan avoimuudestaan pakolaisten suhteen, Pabriks arvioi.
Latviassa, Liettuassa ja Puolassa tulijoihin on sovellettu tiukkaa linjaa. Turvapaikkahakemuksia ei suostuta ottamaan vastaan ja tulijat työnnetään rajalta takaisin. Maahan otetaan ihmisiä käytännössä vain yksilöllisen harkinnan kautta esimerkiksi terveydellisin perustein. Push-backiksi kutsuttua linjaa ei ole Suomessa suostuttu juuri kommentoimaan.
Verkkouutisten viranomaisten ja päättäjien kanssa käymien taustakeskustelujen perusteella tällaisen linjan säätämistä lakiin pidetään vaikeana. Tästä huolimatta push-back sai eduskuntaryhmille tehdyssä kyselyssä vahvan kannatuksen.
Vaikka rajan lait kuuluvatkin sisäministeriön tontille, kertoo Elina Valtonen, että Suomi on selvittänyt eri maiden tilanteita ja toimia. Suomessa viranomaistoiminnan on perustuttava lakiin. Se tarkoittaa, että mahdolliset uudet rajatoimet on kirjattava pykäliin. Ulkoministeri myöntää, että tässä raameja asettavat kansainväliset sopimukset ja EU-oikeus.
– Pääsääntö on se, että näissä muissa rajamaissa käytäntö on aavistuksen erilainen. Viranomaisilla on ehkä enemmän omaa liikkumavaraa, ja lakeja ei ole välttämättä edes pyritty muuttamaan.
Elina Valtosen mukaan Suomen päätös pitää itäraja kiinni on saanut joka tapauksessa vahvan tuen kumppaneilta.
EU:n maahanmuuttosääntelyyn ja sen tulkintaan pyritään myös saamaan muutoksia. Esimerkiksi kokoomuksen EU-ryhmä EPP esittää Bukarestin kokouksessa julkaistussa ohjelmassaan kovaa muutosta turvapaikkasääntöihin. Sen mukaan turvapaikkahakemusten käsittely pitäisi voida keskeyttää kansallisen turvallisuuden perusteella. Elina Valtonen valmistelee myös Italian ulkoministeri Antonio Tajanin kanssa aloitteita siitä, miten maahanmuuton välineellistämiseen voitaisiin puuttua nykyistä tehokkaammin. Tavoitteena on saada uusia järeitä työkaluja EU:n ja Naton käyttöön.
Muutokset vievät kuitenkin aikaa.
– Nopeasti mitään ei ole tulossa ja kansainvälisten sopimusten avaaminen ei ole lyhyt eikä realistinen tie, varsinkaan YK:n alaisten sopimusten kohdalla, Elina Valtonen toteaa.
Uskotko, että EPP:n esitys turvapaikkasäännöstä menee läpi?
– Pakkohan siihen on uskoa, ja sen eteen tehdään töitä. Onhan se jo upeaa, että parlamentin tällä hetkellä suurin ryhmä on tilanteen tasalla, Valtonen vastaa.