Helsingin kaupungin virkakunnan ja Helsingin Sataman pitäisi loppukevään aikana muodostaa yhteinen näkemys siitä, mikä loppusuoralle päässeestä kahdesta satamatunnelin linjausvaihtoehdosta valitaan. Poliittisten päättäjien kanta asiaan saadaan viimeistään asemakaavavaiheessa, ja myöhemmin varsinaisessa toteutuspäätöksessä, joka menee ensi vuonna alkavalle uudelle valtuustokaudelle.
Satamatunneli johtaisi Länsisataman autot ja rekat Länsiväylälle. Kummassakin vaihtoehdossa on omat ongelmansa. A-vaihtoehto aiheuttaisi vaikutuksia Lapinlahden puistoon, eikä Länsiväylän Salmisaaren päätä voisi muuttaa kaduksi, joka taas olisi edellytys uudelle rakentamiselle Salmisaaressa.
– Ei Länsiväylästä mitään pittoreskia katua tulisi, vaan enemmän tyyppiä Sörnäisten rantatie, jolla liikkuminen sujuu, tarkentaa Helsingin yleiskaavapäällikkö Pasi Rajala.
Morsian-luodon kupeeseen Länsiväylällä päättyvän D-vaihtoehdon reitillä ovat energiayhtiö Helenin maanalaiset, vielä osin käytössä olevat öljysäiliöt, joiden kohtalo tulee ratkaista ennen tunnelin rakentamista. Heleniltä ei haluttu kommentoida luolien tilannetta.
– Vaihtoehdot ovat vaikutuksiltaan niin erilaisia, että niitä on oikeastaan vaikea verrata, Rajala kommentoi.
Tunneliin ja Salmisaareen liittyvää suunnittelua tehdään sekä kaupunkiympäristön toimialalla että Satamalla. Tunnelivaihtoehtojen ympäristövaikutusten arvioinnin loppupäätelmät ovat tulossa ely-keskuksesta tässä kuussa. Mahdollista on Rajalan mukaan sekin, että ely-keskus katsoo, että jokin vaihtoehto ei ole hyväksyttävissä, mutta ainakin on odotettavissa jatkosuunnitteluohjeita.
Vaihtoehdoissa 8-10 vuoden ero
Helsingin Satama ei ole vielä ottanut kantaa kummankaan vaihtoehdon puolesta. Toimitusjohtaja Ville Haapasaaren mukaan molempien hyödyt ja riskit on haluttu vertailla perusteellisesti.
Haapasaari pitää kummallisena ja kiistää Helsingin Sanomien esittämän näkemyksen siitä, että Satama olisi ”kikkaillut” D-vaihtoehdon kanssa, jotta se olisi saatu näyttämään kalliimmalta ja hankalammalta.
– Satama ei ole kikkaillut tässä millään tavalla, vaan parhaita asiantuntijoita on käytetty kaikessa suunnittelussa.
Haapasaaren mukaan D-vaihtoehtoon liittyy suuria epävarmuuksia, vajaat 130 miljoonaa euroa suurempi kustannus ja 8-10 vuoden lisäys rakentamisaikaan.
A-vaihtoehto voisi olla valmis 2030-luvun alkupuolella, D-vaihtoehto 2040-luvulla. Mukaan on laskettu molemmista vaihtoehdoista todennäköisesti tehtävät kaavavalitukset, joskin käsittelyajoista riippuen viivettä voi tulla enemmänkin.
– Kuitenkin vasta silloin, kun Helenille on rakennettu korvaavaa kapasiteettia ja öljyluolat ovat pois käytöstä, saadaan 100-prosenttinen varmuus, että tunnelia voidaan ylipäätään sinne rakentaa, Haapasaari korostaa.
– Jos toinen vaihtoehto edellyttää luolien poistamista käytöstä ja toinen ei, niin on ihan perusteltua laskea se kustannus. Se taas on eri asia, jos Salmisaaren alueen tuleva maankäyttö 2040-50-luvuilla edellyttäisi kaupungin puolelta luolien poistamista.
Haapasaari ei antaisi valtaisaa painoarvoa tunnelin suunnittelussa myöskään Salmisaaren Länsiväylän pään maankäyttösuunnitelmille, kun niissäkin tähtäin on 2040-luvussa. Tunneli olisi myös jatkettavissa myöhemmin, hän arvioi.
Sen sijaan maankäyttö, josta Haapasaaren mielestä pitäisi puhua, on Eteläsatama. Lähtökohta on ollut, että Eteläsatama saadaan vapautettua rakentamiseen, kun Silja Linen Ruotsin-laivat siirtyvät Katajanokalle ja Viking Linen Tallinnan-laivat Katajanokalta Länsisatamaan, mistä Helsinki teki periaatepäätöksen 2021.
Vihreiden mukaan museo ei riipu sataman järjestelyistä
Helsingin kaupunkiympäristön toimialan apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) kommentoi Verkkouutisille, että tunnelihankkeen suhteen kannattaa edetä rauhassa. Hänen mukaansa vihreät eivät tule hyväksymään Lapinlahden puistoa leikkaavaa ratkaisua.
– D-vaihtoehdon ajallinen ero ei välttämättä ole niin suuri, että kannattaisi miettiä nopeinta vaihtoehtoa, vaan sitä, mihin saisi laajemman sitoutumisen, Sinnemäki arvioi.
Hän näkee, että öljyluolat siirtoineen ovat enemmän aikatauluriski kuin varsinainen este, ja linjausvaihtoehtoja pitää tarkastella kokonaisuutena kaupungin kehittämisen näkökulmasta.
Sinnemäki ei lähde arvioimaan, paljonko Länsiväylän loppupään kaduksi muuttaminen voisi merkitä kaupungille rahallista hyötyä lisääntyvänä rakentamisoikeutena.
– Ei siellä nyt loputtomasti tilaa ole, mutta ero on kohtuullisen merkittävä. Joka tapauksessa rakennusoikeuden arvo kattaisi ne investoinnit mitä siellä täytyisi tehdä. Salmisaari ja Ruoholahti ovat haluttua aluetta.
Eteläsataman tilannetta Sinnemäki ei myöskään pidä sellaisena, että kehittäminen välttämättä täytyisi sitoa tunnelihankkeeseen. Hän muistuttaa vihreiden jo aiemman periaatepäätöksen yhteydessä esittäneen, että Länsisatama keskittyisi matkustajaliikenteeseen, tavaraliikennettä keskitettäisiin reippaammin Vuosaareen, ja sen jälkeen arvioitaisiin uudelleen tunnelin tarvetta.
– Emme nähneet, että muutenkaan olisi kestävä ratkaisu, että rahtisatama on Jätkäsaaressa keskellä asuinaluetta.
Sinnemäki huomauttaa, että Eteläsatamaan Kauppatorin kupeeseen ajateltu arkkitehtuuri- ja designmuseo valmistuu joka tapauksessa ennen satamajärjestelyjä, eikä riipu niistä.
– Kyllä tässä peräkkäin ja lomittain täytyy tehdä asioita, hän sanoo viitaten kantakaupungin satamiin.
Voisiko Viking Linen Tallinnan-alukset siirtää Länsisatamaan ennen tunnelin valmistumista?
– Mielestäni sitäkin kannattaa matkan varrella arvioida, voiko siirtoja tehdä, ennen kuin tunneli on valmis. Viking Linen Tallinnan-liikenne ei ole niin taajaa. Jätkäsaaren ruuhkaisuus on vähentynyt verrattuna aikaan, jolloin alueen liikennejärjestelyt eivät olleet valmiit ja kiihtynyttä keskustelua autoliikenteen haitoista käytiin, Sinnemäki vastaa.
Vihreillä on ollut halu jättää tunneli rakentamatta.
– Vaikka äänestyksen [periaatepäätöksestä -21] hävisimme, niin olemme halunneet sanoa suoraan, mikä ei ole meidän mielestämme hyväksyttävää ja mistä voidaan neuvotella. Olemme avoimia keskustelemaan Salmisaaren hyväksytyn osayleiskaavan toteuttamisesta niin, että sinne saadaan hyvää kaupunkia, Sinnemäki sanoo viitaten D-vaihtoehtoon.
Sataman suunnitelmissa on maksaa tunneli liiketoimintansa tuotoilla. Sataman kuitenkin omistaa kokonaan Helsingin kaupunki.
– Tunneli on Sataman investointi, mutta vaikuttaa myös kaupungin talouteen. Hanke on hyvin kallis verrattuna siihen, paljonko Satama on tulouttanut kaupungille. Satamakaan ei ole vielä tehnyt tästä investointipäätöstä, Sinnemäki sanoo.
Satama: Perusteet tunnelille eivät ole kadonneet
Ville Haapasaaren mukaan laivoja ei voi lisätä Jätkäsaareen ilman tunnelia.
– Me emme näe liikenteen siirtoja mahdollisena, ennen kuin on riittävä kapasiteetti ottaa siirto vastaan, ja etenkin kun Jätkäsaaressa alkaa laiturialueiden laajentaminen 2025 jälkeen, hän toteaa.
Haapasaari sanoo, että ratkaisuja pitää tehdä pitkäjänteisesti, eikä nojata esimerkiksi siihen, että matkustajaliikenne ei ole täysin palautunut pandemiasta ja sitä seuranneesta turismia vähentäneestä hyökkäyssodasta.
– Eivät ne perusteet ole mihinkään hävinneet. Uskomme, että Helsingin ja Tallinnan välinen liikenne kasvaa. Tavaraliikenteessä tehtiin vuonna 2022 ennätys ja se taantuma mitä tällä hetkellä nähdään, on normaalia suhdannevaihtelua.
– Epävarmuus ja aikataulujen pitkittäminen johtaa vain siihen, että Katajanokan eikä Eteläsataman alueilla kaupungin hankkeissa ei päästä eteenpäin, Haapasaari jatkaa.
Hän sanoo kuitenkin olevansa luottavainen, että virkakunnan kanssa löytyy yhteinen näkemys kaupunkikonsernin kokonaisedun mukaisesta tunnelilinjauksesta, joka sitten etenee poliittiseen päätöksentekoon.
Lapinlahden reunan A-vaihtoehdon, jonka suuaukko tulisi Ilmarisen toimitalon viereen, esteenä on arveltu olevan myös paikalla elävä, erittäin uhanalainen kirvelilattakoi-hyönteinen. Haapasaari on optimistinen siitä, että uhanalaisten lajien elinympäristöä voidaan varjella esimerkiksi siirtämällä niitä.
Puita jouduttaisiin kaatamaan noin sata, mutta avotunneliosuuden betonikansi voidaan myöhemmin maisemoida. Jatkosuunnittelussa tutkitaan Haapasaaren mukaan myös, miten kasvillisuuteen kohdistuvia haittoja voidaan rakentamisajalta vähentää.
– Rakentamisaikaisista vaikutuksista kun puhutaan, niin joudutaanhan sinne tekemään iso monttu, mikä ei miellytä ketään. Mutta toisaalta D-versiossa se, että Länsiväylä ruuhkautuisi pahoin viideksi vuodeksi, ei varmaan myöskään miellytä, Haapasaari kiteyttää.
”Ihmetyttää vihreiden rusinat pullasta -toiminta”
Vihreiden väläytys, että laivoja voisi ehkä siirtää Jätkäsaareen ilman tunneliakin yllättää SDP:n kansanedustaja Eveliina Heinäluoman, joka on myös Helsingin kaupunginvaltuutettu ja kaupunkiympäristölautakunnan jäsen.
– Todella erikoista. Kyllä politiikassa täytyy olla johdonmukaisuutta. Kun Satama yhtiönä on rakentanut omaa yhtälöään kaupungin päätöksenteon varaan, niin sehän on sen taloudelle kohtalokasta, jos yhtäkkiä lähdetään peruuttelemaan tehdystä periaatepäätöksestä, sanoo Heinäluoma.
Hän jatkaa, että kun viime kaudella satamatoimintojen keskittämisestä Länsisatamaan ja satamatunnelista tehtiin periaatepäätös, yksikään puolue ei ehdottanut esityksen hylkäämistä. Päätökseen sisältyi ajatus Eteläsataman vapauttamisesta arkkitehtuurimuseolle.
– Herättää ihmetystä vihreiden toiminnasta, että poimitaan rusinoita pullasta. Museo kyllä kelpaa, mutta sitten satamatunneli ei sovikaan.
Kaupunginvaltuutettu ja kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Otto Meri (kok.) toteaa, että tunnelikysymyksessä eri osapuolilla vaikuttaa olevan täysin eri faktat.
– Pakko sanoa, että tuntuu kuin olisi käynnissä taistelu totuudesta, Meri kuvailee.
Meren mukaan erimielisyyttä on muun muassa siitä, mahdollistaisiko myös A-vaihtoehto uutta rakentamista Salmisaareen, mitkä ovat A:n lopulliset vaikutukset Lapinlahden sairaalapuistoon, onko öljyluolille käyttöä vai ei, sekä vaatiiko arkkitehtuuri- ja designmuseon toteuttaminen Eteläsataman siirtoa ja tunnelia.
– Kun tosiasioista on näin paljon erimielisyyttä, se tekee älyllisen ja analyyttisen keskustelun aika mahdottomaksi.
”Ymmärsin samalla sekunnilla, että tästä tulee hankala rasti”
Otto Meren mukaan on selvää, että Eteläsataman periaatepäätökseen oman hävinneen ehdotuksensa 2021 tehneillä vihreillä on intressi kaataa koko tunnelihanke.
– Siksi he toimivat, kuten toimivat. Jos minä haluaisin piilotella todellisia tarkoitusperiäni, niin kannattaisin kyllä hanketta, joka on paljon kalliimpi, hitaampi ja epätodennäköisempi.
– Kokoomuksessa olemme sitä mieltä, että tunneli tarvitaan, ja silloin pitäisi olla itsestäänselvyys, että valitaan nopein, halvin ja varmin vaihtoehto, sanoo Meri tarkoittaen A:ta.
– Mutta toki kun kuulin sanan Lapinlahti, ymmärsin samalla sekunnilla, että tästä tulee hankala rasti.
Asiassa on Meren mukaan myös haluttu maalata kuvaa, että Lapinlahden puiston kulttuurihistorialliset ja luontoarvot tuhoutuvat A-vaihtoehdossa, vaikka kyseessä on puiston laajuuteen nähden pieni reunakaistale.
Eveliina Heinäluoma sanoo, että SDP:llä ei ole vielä kantaa tunnelin linjausvaihtoehtoihin.
– Minun mielestäni on vähän erikoista, että ilmoitellaan jotain kantoja ennen kuin kaikkia näkökulmia on pystytty arvioimaan. Vielä on lukuisia asioita, mitä pitää selvittää ja sovittaa yhteen, kuten onko tunneliyhteyttä mahdollista sijoittaa öljyluolien yhteyteen. Samalla tavoin Lapinlahden puisto on arvioitava ja sen säilyttämiseen on tahtotilaa, sekin pitää huomioida.
– Helsingin Satama on keskeinen koko Suomen ulkomaankaupalle ja yksi Euroopan vilkkaimmista matkustajasatamista. Ei ole yhdentekevää, mitä kaupunkipolitiikassa tapahtuu sen tulevaisuuden suhteen. Sataman kasvun edellytykset on turvattava myös tulevaisuudessa. Sen tuotoilla lisäksi rahoitetaan Helsingin palveluita, Heinäluoma muistuttaa.