Naton raja railona aukeaa ja sen etuvartiossa on Itä-Suomi. Itä-Suomi piirtää viivan Venäjän ja lännen väliin. Se on Venäjän läntisin ja Naton itäisin raja.
Itä-Suomella menee huonommin kuin muulla Suomella. Kaupungistumisen myötä autioituvat ensin maaseudun pienet tilat. Nyt sama kohtalo uhkaa melkein koko Itä-Suomea. Autioituva Itä-Suomi on uudenlainen turvallisuuspoliittinen riski.
Mistä Itä-Suomen ongelmat johtuvat? Entinen ministeri ja kansanedustaja, nykyinen Finnetin hallituksen puheenjohtaja ja Savonlinnan kunnanvaltuutettu Jouni Backamnin mukaan syitä voi hakea jo kaukaa historiasta.
– Itä-Suomen ongelmien syitä voi hakea jo 700 vuoden takaa. Pähkinäsaaren rauhan raja on Suomen aluekehityksessä ollut hyvin merkittävä. Se näkyy melkein kaikilla mahdollisilla mittareilla väestön terveydestä aina siihen, kuinka paljon alueelle on investoitu, sanoo Backman.
Myös Helsingin yliopiston aluesuunnittelun ja -politiikan professori Sami Moisio mainitsee erilaistumisen pitkän historian. Ruotsin vallan aikana Itä-Suomen sijainti oli epäedullinen Länsi-Suomeen nähden. Jo tuolloin Itä-Suomen taloudellinen tilanne oli huonompi kuin Etelä- ja Länsi-Suomessa esimerkiksi maatalouden tuottavuuden suhteen.
Moisio tosin muistuttaa myös, että hyvinvointivaltion rakennuskaudella 1960-luvulta 1980-luvulle Itä- ja Länsi-Suomen kehittyneisyyseroja tasattiin voimakkaasti ja onnistuneesti.
Backman muistuttaa, että Itä-Suomen sisällä on nykyään paljon alueellisia eroja ja ei voida puhua yhdestä kokonaisuudesta. Hän muistuttaa vanhasta suomalaisen reaalipolitiikan sananparresta: maantieteelle emme mitään voi.
Itä-Suomi on ollut läntisen Euroopan viimeinen etuvartio. Alue on sekä hyötynyt että kärsinyt Venäjän ja Neuvostoliiton läheisyydestä.
– Itä- ja Pohjois-Suomi mukaan lukien ovat kärsineet aika tyypillisestä reuna-alueita vaivaavasta ongelmasta. Ne ovat yleensäkin heikomman kehityksen aluetta. Suomessa katseet ovat olleet enemmänkin lännessä. Siinä mielessä raja on ollut aina selän takana, Backman sanoo.
– Mutta raja antoi juuri ennen Neuvostoliiton romahtamista myös paljon työtä ja toimeentuloa itä-suomalaisille. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjän vaurastuminen toi myös paljon mahdollisuuksia alueelle. Nyt varmaankin seuraavat kymmenen vuotta tulevat olemaan negatiivista aikaa.
Alue tarvitsee maakuntarajat ylittävää yhteistyötä
– Jotta Itä-Suomen kehitys voi kääntyä, niin alue tarvitsee lisää sekä julkisia että yksityisiä investointeja ja väestöä. Emme puhu vain yhden hallituskauden projektista vaan pidemmän aikavälin tavoitteesta, sanoo Sami Moisio.
Itä-Suomi kaipaisi panostuksia infrastruktuuriin aina tiestöstä runkoverkkoihin.
Tälläkin hetkellä Itä-Suomella on vahvuutensa. Yliopistokaupungeilla Kuopiolla, Joensuulla ja Lappeenrannalla menee paremmin kuin monella muulla kaupungilla.
– Savonlinna on hyvä esimerkki siitä, että vaikka alue on kokenut ison teollisen rakennemuutoksen, niin alueella Suomen merkittävin mekaanisen puunjalostuksen keskittymä, Jouni Backman sanoo.
Mallia voisi hakea esimerkiksi juuri Savonlinnasta, jossa alueen kehitystä on vauhdittanut esimerkiksi yhteistyö Lappeenrannan yliopiston kanssa. Sami Moision mukaan tällainen yhteistyö voisi olla yksi keskeinen tekijä, jolla alueen elinvoimaa pitäisi lisätä.
– Alueen toimijoiden pitäisi unohtaa maakuntarajat ja yhdistää voimansa. Alueelle pitää saada investointeja Suomen valtion ja Euroon Unionin tuella. Se on iso, mutta ei mahdoton temppu, Sami Moisio sanoo.
– Globalisaation uusi vaihe on kehittymässä. Valtiot ja Euroopan Unioni ovat alkaneet puhua siitä, että teollisuus pitää saada takaisin Eurooppaan. Tähän Suomenkin alueiden pitäisi päästä mukaan. Teollisuuspolitiikkaa viritellään EU:ssa ja monissa jäsenmaissa. Tähän Suomenkin alueiden pitäisi päästä mukaan. Tarvitaan uudenlaista alueellista teollisuuspolitiikkaa.
Hänen mukaansa tässä voisi olla Suomen ja Itä-Suomen sauma. Mallia voisi hakea Pohjois-Ranskasta.
– Vanhan teollisuuden tilalle on tullut uutta teollisuutta. Sinne on muodostunut esimerkiksi akkuteollisuuden keskittymä. En olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut, että alueelle voidaan kehittää niin vireää toimintaa.
Jouni Backmanin korviin ehdotus kuulostaa hyvältä.
– Kannatan ajatusta vahvasti. Olen yhtenäisen Itä-Suomen kannattaja. Ratkaisuja pitäisi katsoa strategisesti kokonaisuuksina ja kehittää aluetta kokonaisuutena. Tämä ei ole vain Itä-Suomen ongelma vaan samanlainen hallintotapa vaivaa koko Suomea.
