EU:n lyijynkäyttökielto uhkaa heikentää reserviläisten ampumataitoa, uutisoi Yle. Lyijyluoteja koskevat rajoitukset vaikuttaisivat kotimaiseen reserviläistoimintaan sekä ammusten tuotantoon.
Lyijyn käyttöä on rajoitettu jo metsästyksessä, kun Euroopan parlamentti hyväksyi lyijyhaulikiellon vuonna 2020. Lyijy on erittäin myrkyllistä ja vaarallista niin ihmisten terveydelle, ympäristölle kuin eläimillekin. Euroopan kemikaaliviraston mukaan arvio metsästyksen, kalastuksen ja urheiluammunnan vuosittaisista lyijypäästöistä on noin 44 000 tonnia vuodessa. Näistä päästöistä urheiluammunta kattaa yli puolet, eli 57 prosenttia.
Euroopan kemikaaliviraston ehdottamat rajoitukset lyijyn käyttöön urheiluammunnassa voisivat aiheuttaa ampumaradoille satojen miljoonien eurojen muutostyöt. Harrastajille uudistukset merkitsisivät uusien aseiden hankintaa. Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Minna Nenosen mukaan huolta aiheuttaa esimerkiksi eurooppalaisen ammustuotannon huoltovarmuus.
Nenonen myös muistuttaa, että reserviläiset kattavat pääsääntöisesti itse ampumaharrastuksensa kulut, eli aseet ja patruunat. Reserviin kuuluu noin 870 000 ihmistä, joiden osaamisen ja taitojen ylläpito perustuu Nenosen mukaan myös vapaaehtoiseen maanpuolustusharrastukseen. Uudistukset uhkaavat hilata harrastuksen hintaa entistä ylemmäs.
– Uudet ja korvaavat patruunat saattavat olla kalliimpia kuin esimerkiksi lyijypatruunat. Lisäksi pitäisi miettiä mahdollisesti uusien aseiden hankkimista, asiantuntija toteaa.
Kaikkia aseita ei nimittäin ole suunniteltu lyijyttömille luodeille, vahvistaa myös Nammo Lapuan teknologiajohtaja Pekka Lintula. Metsästysaseissa on jo käytössä lyijyttömiä luoteja, mutta kyseiset ampumatarvikkeet valmistetaan täysin erilaisilla tuotantolinjoilla kuin lyijyä sisältävät ammukset.
– Pahimmillaan tuotanto eriytyisi erillisiin siviili- ja sotilastuotantolinjoihin. Kriisitilanteessa siviilituotantolinjat eivät ole enää sotilastuotantoon soveltuvia, Lintula kertoo.
Lyijyn voi Lintulan mukaan korvata esimerkiksi valtaosassa metsästysluodeista kuparilla tai messingillä, mutta materiaalit ovat kuitenkin lyijyä kalliimpia sekä heikommin saatavilla. Kuparin kysyntä on kasvanut vihreän siirtymän siivin, sillä materiaalia tarvitaan muun muassa sähköautoihin.
Kotimaisista ampumaradoista jopa 90 prosenttia on metsästäjien ja ampumaurheilijoiden ylläpitämiä, kertoo puolestaan Suomen ampumaurheiluliiton ympäristö- ja olosuhdepäällikkö Lotta Laitinen. Mikäli rajoitukset lyijyluoteihin menisivät läpi, tulisi ampumaradoille rakentaa suojausrakenteita, jotta lyijyluoteja voisi edelleen käyttää.
– Pelkästään Suomen nykyisille ampumaradoille kustannukset olisivat 600 miljoonaa, asiantuntija toteaa.
EU:n jäsenmaat äänestävät lyijynkäyttöä koskevista rajoituksista huhtikuussa.
– Jaan kaikkien kanssa saman huolen. Tämähän ei tarkoita, että Suomen turvallisuus romahtaa vuoden sisällä, mutta maanpuolustus on rakennettu Suomen reservin varaan, ja ne harjoittelumahdollisuudet pitää pystyä turvaamaan, sanoo kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa.
Hallitus havittelee Suomeen yli 300:aa uutta ampumarataa. Samaan aikaan poliitikot ja virkamiehet pyrkivät kuitenkin vaikuttamaan sääntelyn kehitykseen siten, etteivät rajoitukset koskisi vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaa.
– Viesti on, että varsinkin tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa on tärkeää, että meillä on tärkeät fasiliteetit kunnossa vapaaehtoista maanpuolustusta varten. Aihe on tärkeä ja merkittävä, sanoo puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) erityisavustaja Ville Sipiläinen.
