Perussuomalaisten Teuvo Hakkaraisen meppikausi Brysselissä lähenee loppuaan. Jatkokautta ei ole luvassa. Puolueen puheenjohtaja Riikka Purra vahvisti keskiviikkona MTV Uutisten haastattelussa, ettei Hakkarainen ole ehdolla kesäkuun eurovaaleissa. Purra ei kertonut syytä, miksi puolue ei aseta Hakkaraista ehdolle. Hakkarainen ehti jo helmikuussa ilmoittautua ehdokkaaksi eurovaaleihin.
Viitasaarelaisen sahayrittäjän Teuvo Hakkaraisen poliitikon ura on ollut poikkeuksellisen värikäs. Hän on kuitenkin saanut kolme kertaa kansalta mandaatin eduskuntavaaleissa, vieläpä joka kerralla nousevin äänimäärin. Kesän 2019 eurovaaleissa Hakkarainen valittiin Brysseliin yli 29 000 äänen potilla.
Kollegoille tuntuu kuitenkin olevan mysteeri, mitä Hakkarainen on europarlamentissa oikeastaan puuhannut.
Suomi sai Brexitin seurauksena neljännentoista meppipaikan vuonna 2020. Yhteensä Euroopan parlamentissa istuu 705 meppiä 27 jäsenmaasta. Europarlamentaarikon tehtävänä on edustaa unionin kansalaisia. Käytännössä mepin ainoa velvollisuus on osallistua äänestyksiin. Työ on tunnetusti hyväpalkkaista.
14 meppiä tarkoittaa sitä, että Suomella on kaksi prosenttia parlamentin paikoista. Jokaista paikkaa ja edustajan työpanosta tarvitaan. Suomesta on valittu parlamenttiin pitkän linjan poliitikkoja ja ministereitä. Peräti kuudella nykyisistä suomalaismepeistä löytyy ministerikokemusta.
Europarlamentaarikon työ on dynaamista ja kansainvälistä. Työssä voi oikeasti vaikuttaa asioihin pitkäjänteisellä työllä, substanssiin perehtymällä ja suhteita rakentamalla. Pikavoittoja tästä ei ole tarjolla.
Vaikutusvaltaisimmista europarlamentaarikoista julkaistaan listauksia. EU Matrixin julkaisemalta tuoreelta sadan vaikutusvaltaisimman mepin listalta löytyvät muun muassa Petri Sarvamaa (kok.) (sijalla 25), Eero Heinäluoma (sd.) (26.) ja Heidi Hautala (vihr.) (42.).
Europarlamentaarikon työssä vaikuttavuuden yhtenä mittarina on pidetty mietintöjen eli lainsäädäntöpohjien määrää.
Helsingin Sanomien selvityksen mukaan Teuvo Hakkarainen ei ole niitä kaudellaan tehnyt. Yhdessä mietinnössä hän on toiminut varjoesittelijänä eli kertonut oman mielipiteensä toisen parlamentaarikon mietintöön.
Hakkarainen selitti HS:lle mietintöjensä vähäistä määrää sillä, että muiden poliittisten ryhmien päätöksellä ID-ryhmälle ei jaettu poliittisesti merkittäviä raportointivastuita. Perussuomalaiset kuului parlamenttikauden alussa EU-kriittisten ja oikeistopopulististen puolueiden ID-ryhmään. Huhtikuussa 2023 puolue siirtyi konservatiivien ja reformistien ECR-ryhmään.
Tarkasteltaessa kaudella tehtyjen mietintöjen, lausuntojen ja päätöslauselmaesitysten määrää Hakkarainen jää myös suomalaisista mepeistä. Hän on toiminut yhdessä lausunnossa varjovalmistelijana ja tehnyt yhden päätöslauselmaesityksen. Muilla mepeillä mietintöjen, lausuntojen ja päätöslauselmaesitysten määrää mitataan useissa kymmenissä.
Europarlamentaarikot ilmoittavat rekisteriin, keitä he ovat tavanneet tai missä ovat kokoustaneet. Hakkaraiselle on koko viisivuotisen kauden aikana rekisteröity vain kolme tapaamista. Hakkaraisen mukaan hänellä on ollut enemmän tapaamisia, mutta hän ei ole ilmoittanut niitä rekisteriin, koska kaikkien tapaamisten ilmoittaminen oli vapaaehtoista viime marraskuuhun asti. Vaikka jokunen tapaaminen olisi unohtunut mainita rekisteriin, on määrä hämmentävän pieni, vaikka nykyiselle kaudelle osui esimerkiksi covid-pandemia ja parlamentti vähensi kokoontumisia.
Hakkarainen on parlamenttiurallaan pitänyt puheenvuoron tai jättänyt kirjallisen lausuman täysistunnoissa 44 kertaa. Hakkarainen istuu europarlamentissa ympäristövaliokunnassa, jonka kokouksiin hän on kuitenkin usein osallistunut.
Hakkaraista kuvataan Verkkouutisille kiltiksi ja ujoksi mieheksi, joka ei viihdy taustatilaisuuksissa ja välttelee mediatapaamisia.
Hakkaraisen kerrotaan jäävän puutteellisen kielitaidon takia väistämättä ulkopuoliseksi parlamenttityössä ja tärkeissä taustakeskusteluissa. Parlamentaarikon arki on puheiden ja valiokuntatyön lisäksi sidosryhmien tapaamista, spontaaneja käytävä- ja kahvilakeskusteluita, kirjallisia töitä ja muuta vaikuttamista. Brysselin ja Strasbourgin parlamentin käytävät vilisevät poliitikkojen ja avustajien lisäksi lobbareita, virkamiehiä ja median edustajia. Kalenterin saa helposti täytettyä tapaamisilla, jos on aktiivinen.
Verkkouutisten haastattelemien lähteiden mukaan parlamentissa työskentelevät kollegat eivät tosiasiassa tiedä, mitä Hakkarainen on viime vuosina tehnyt parlamentissa tai ylipäänsä, miten hänen viikkonsa konkreettisesti kuluvat.
– Kyllä hänet täällä on nähty ja myös istunnossa, mutta muuten ei ole tietoa, miten hän viikkonsa käyttää, kuvailee yksi lähde.
Eräs Hakkaraisen kollega oli istunut samalla lennolla ja kysynyt, miten työviikko on mennyt.
– Taas sitä sammoo EU-paskoo, oli Hakkarainen kiteyttänyt työviikon annin.
Hakkarainen välttelee mediatilaisuuksia. Taannoisella toimittajille järjestetyllä Strasbourgin matkalla hänen nimensä loisti poissaololla meppi-infoista, joihin olivat ilmoittautuneet kaikki muut Suomen mepit.
Verkkouutisille Hakkaraisen kuvaillaan olevan täysin väärässä paikassa. Lähteiden mukaan Hakkarainen olisi useamman kerran kautensa aikana sanonut haluavansa pois parlamentista, koska ei viihdy siellä. Siksi hänen helmikuinen ilmoituksensa halusta jatkokaudelle löikin ällikällä osan kollegoista.
Puheenjohtaja Purran ilmoitus sulki lopullisesti Hakkaraisen oven eurovaalien ehdokkuudelle.
Verkkouutiset yritti saada taannoin Teuvo Hakkaraiselta haastattelun ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä, mutta haastattelupyyntöön ei vastattu.
Hakkaraisella on Euroopan parlamentin sivujen mukaan kaksi parlamenttiin akkreditoitua avustajaa. Ihmetystä herättää myös avustajakunnan passiivinen mediastrategia. Haastattelupyyntöihin tai meppikyselyihin ei tule mitään vastausta. Verkkouutisten haastattelemat parlamentissa työskentelevät lähteet ilmaisivat epätietoisuutensa, ovatko avustajat oikeasti Brysselissä vai eivät.
Edellä mainittujen seikkojen valossa voikin esittää kysymyksen: onko Suomella ollut tosiasiallisesti 13 meppiä tällä kaudella?
Suomi on pieni maa, jolla ei ole jatkossa varaa siihen, että europarlamentissa maata ovat edustamassa vajavaiset resurssit.
