Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa suhdanteen kääntyvän loppuvuodesta, mutta lähivuosien talouskasvu jää vaatimattomaksi.
Heikko alkuvuosi painaa kuluvan vuoden talouskasvun 0,3 prosenttiin. Ensi vuonna bkt:n kasvu yltää jo 1,4 prosenttiin ja vuonna 2026 lähes samaan eli 1,3 prosenttiin.
– Talouden suhdanne on tällä hetkellä heikko, mutta käänne tapahtuu omalla painollaan, eikä erityisiä politiikkatoimenpiteitä tarvita. On kuitenkin asioita, jotka eivät odottelemalla parane. Suomen pitkän aikavälin kasvunäkymät ja julkisen talouden rahoitusasema on saatava kuntoon. Sanoisinkin, että lyhyen aikavälin suhdanne on nyt vähemmän huolestuttava kuin pitkän aikavälin talouskasvunäkymä, kiteyttää Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti tiedotteessa.
Yksityisen kulutuksen ja investointien kasvu käynnistyy kunnolla ensi vuonna. Julkinen kulutus ei hallituksen sopeutusohjelman myötä tue kasvua ennustevuosina.
Työttömyysaste nousee vielä tänä vuonna, mutta laskee ensi vuonna. Kuluttajahintainflaatio pysyy matalana.
Viime vuonna bkt:ta heiluttaneiden varastojen kehitys normalisoituu. Julkiset investoinnit paikkaavat yksityisten investointien heikkoutta.
Kansainvälinen kysyntä palautuu vetäen viennin kasvuun jo tänä vuonna. Samalla kasvaa myös tuonti, joten nettovienti ei kasva riittävästi tukeakseen taloutta.
Työttömyysaste nousee tänä vuonna 7,4 prosenttiin, mutta laskee jo ensi vuonna. Viimevuotinen työllisyysasteen lasku jää väliaikaiseksi.
Kuluttajahintainflaatio pysyy matalana ja on tänä vuonna 1,4 prosenttia ja kasvu on investointien ja kotitalouksien kulutuksen varassa.
Etla odottaa, että Euroopan keskuspankki laskee ohjauskorkoa kesäkuussa.
Suurimmat riskit ennusteessa liittyvät geopoliittiseen tilanteeseen ja rahapolitiikan kehitykseen.
Ennustejaksolla 2024–2026 on toteutumassa runsaan kolmen miljardin euron edestä hallituksen sopeutusohjelman toimia. Samaan aikaan monet menot, kuten infrainvestoinnit, kasvavat. Vaikka investointiohjelma ei kasvata julkista velkaa, kasvattaa se alijäämää lähes sopeutusohjelman verran. Suomen julkinen alijäämä pysyykin 3 prosentin tuntumassa suhteessa bkt:hen aina vuoteen 2026 saakka, jolloin velkasuhde ylittää 80 prosenttia.
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju varoittaa, että vaikka Suomi nyt selvinneekin EU:n alijäämämenettelystä, ongelmana on omien finanssipoliittisten sääntöjen kiertäminen. Kotimaista kehysmenettelyä ei enää kunnioiteta, eikä hallitus ole kirjannut neljän miljardin investointipaketista kehysmenoihin kuin pienen osan. Kun kerran investointiohjelmakin kasvattaa alijäämää, pitäisi sitä pienentää tai luopua koko paketista, hän esittää.
– Julkisessa taloudessa hyvät uutiset ovat vähissä ja hallitus etsii lisäsäästöjä kevään kehysriihessä. Tulisi kuitenkin huomata, että investointipaketin tuottonäkymä on niin heikko, että siitä luopuminen vähentäisi velanoton tarvetta. Jos paketissa on hyödyllisiä osia, niiden rahoitus täytyy löytyä kehyksestä, Kangasharju sanoo tiedotteessa.
Ohjelmasta luopuminen palauttaisi Kangasharjun mukaan myös valtiontalouden kehysjärjestelmän uskottavuutta.
