Hallitus aikoo tiettävästi tehdä julkiseen talouteen noin kolmen miljardin euron lisäsopeutukset reilun viikon päästä pidettävässä kehysriihessä.

Hallitus kokoontuu kehysriiheen 15.-16. huhtikuuta. Riihessä hallitus päättää julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2025-2028.

Kolmen miljardin euron sopeutuksista on talven aikana puhunut muun muassa valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.).

Myös kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen on kertonut Uutissuomalaiselle sopeutustarpeiden olevan kolmen miljardin euron luokkaa. Marttinen on kehysriiheen leikkaus- ja veronkiristyskohteita valmistelevan hallituspuolueiden kansanedustajista koostuvan työryhmän puheenjohtaja.

Iltalehden hallituslähteistä saamien tietojen mukaan hallitus aikoo sopeuttaa julkista taloutta siten, että leikkauksia tehdään noin kahdella miljardilla eurolla ja veronkorotuksia noin miljardilla eurolla.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) totesi Verkkouutisten haastattelussa, että hallitus on talouspolitiikassaan sitoutunut pitämään kiinni menokehyksistä, EU:n finanssipolitiikan säännöistä sekä hallitusohjelman alijäämätavoitteesta.

Hallitusohjelman mukaan julkisen talouden menoja sopeutetaan pysyviä säästöjä tuovin tai maksutuloja lisäävin toimenpitein nettomääräisesti noin neljä miljardia euroa vuoden 2027 tasolla. Lisäksi hallitus on linjannut rakennepoliittisista toimista, joilla tavoitellaan julkisen talouden vahvistumista noin kahdella miljardilla eurolla vuoden 2027 tasolla.

Kehysriihessä päätettävät kolmen miljardin euron lisäsopeutukset ovat siis tulossa hallitusohjelmassa jo päätetyn kuuden miljardin euron sopeutuksen päälle.

Valtion taloustilanteen dramaattista heikentymistä kuvaa valtiovarainministeriön nopeasti muuttunut arvio valtion nettolainanoton tarpeesta. Vielä viime vuoden elokuussa ministeriö arvioi tämän vuoden budjetin alijäämäksi 10,1 miljardia euroa. Joulukuussa nettolainantarve arvioitiin 11,4 miljardiksi euroksi. Ministeriön tuoreimman arvion mukaan tämän vuoden nettolainanoton tarve nousee jo 12,9 miljardiin euroon.

Kolmen miljardin euron lisäsopeutukset eivät vielä käännä raskaasti velkaantuvan Suomi-laivan kurssia, mutta asiantuntijoiden arvion mukaan niillä vältetään EU:n alijäämämenettelyyn joutuminen.

Euroopan komissio voi käynnistää liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn sellaista EU-maata vastaan, joka ei noudata vakaus- ja kasvusopimusta. Käytännössä tähän voi joutua, jos maan julkisen talouden alijäämä alittaa pitkäaikaisesti kolmen prosentin rajan.

Valtiovarainministeriö arvioi julkisyhteisöjen alijäämän nousevan tänä vuonna 3,5 prosenttiin heikon talous- ja työllisyyskehityksen sekä hitaan verotulojen kasvun vetämänä. Ministeriö arvioi, että julkisyhteisöjen alijäämä kohenee tulevina vuosina noin 3,0 prosenttiin suhteessa bkt:hen.

Syyt taloustilanteen heikentymiseen löytyvät ennen kaikkea hyvinvointialueiden ennakoitua suuremmista menoista sekä talouskasvun sakkaamisesta.

Hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämä oli viime vuonna yli 1,3 miljardia euroa. Tänä vuonna alijäämää ennakoidaan olevan vajaat miljardi euroa. Tämä merkitsee leikkaustarvetta muualla kehyksen sisällä.

Joulukuussa julkaistun valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen mukaan bruttokansantuote kasvaa kuluvana vuonna 0,7 prosenttia. Toisaalta esimerkiksi Suomen Pankki arvioi maaliskuisessa ennusteessaan bkt:n supistuvan kuluvana vuonna 0,5 prosenttia.

Valtiovarainministeriö julkaisee huhtikuussa tuoreen taloudellisen katsauksen, joka on poliitikkojen käytössä julkisen talouden suunnitelmaa tehtäessä ja toimii viimeisimpänä tilannekuvana päätösten taustaksi.

Arvonlisäverot nousevat?

Hallitusohjelman mukaan kokonaisveroastetta ei kiristetä ja tästä tullaan pitämään kiinni, pääministeri Orpo totesi Verkkouutisten haastattelussa maaliskuussa.

– Työllisyys, kasvu, turvallisuus ja osaaminen. Niitä pyritään koko ajan suojaamaan, pääministeri vakuutti.

Kehysriihen veropäätösten osalta todennäköistä on, että työn ja yrittämisen verotukseen ei tulla koskemaan. Suomi tarvitsee talouskasvua, työllisyysasteen nostoa ja uusia yrityksiä kasvun ajuriksi, joten toimintaympäristöä ei tässä tilanteessa haluta rasittaa lisäveroilla.

Hallitusohjelma ja hallituspuolueiden talousohjelmat tukevat myös isossa kuvassa verotuksen painopisteen siirtämistä työn verotuksesta kulutukseen ja haittaveroihin.

Hallitusohjelman mukaisesti työn verotusta kevennetään hallituskauden aikana noin 400 miljoonalla eurolla. Työttömyysvakuutusmaksut alenivat 0,7 prosenttiyksiköllä vuoden alusta. Jo toteutettuja päätöksiä ei todennäköisesti tulla perumaan.

Veropuolella todennäköinen kohde on arvonlisäveron korottaminen. Valtiovarainministeriön verokartoituksen mukaan 24 prosentin arvonlisäverokantojen korottaminen prosenttiyksiköllä lisäisi verotuottoja 615 miljoonaa euroa vuodessa. Vastaavasti 14 prosentin alv-kantoihin tehtävä prosenttiyksikön nosto toisi verotuottoja lisää noin 200 miljoonaa euroa.

Näin ollen kahden arvonlisäverokannan prosenttiyksikön korotuksella veropottiin voitaisiin saada kasaan jo 800 miljoonaa euroa.

Iltalehden tietojen mukaan yhtenä verotuskohteena voivat olla myös suursäätiöiden pääomatulot. Verohallinnon mukaan yleishyödyllisiksi katsotut yhteisöt voivat tällä hetkellä saada verovapaasti muun muassa osingot.

Tämä olisi sikäli varteenotettava kohde, että suursäätiöiden ja yhdistysten pääomatulojen verottaminen on mainittu perussuomalaisten viime vuonna julkaistussa talouspoliittisessa ohjelmassa. Puolueen talousohjelman mukaan veropohjan laajentaminen suursäätiöihin olisi perusteltua, koska ”nykyinen verojärjestelmä on luonut varakkaille henkilöille mahdollisuuden säätiöiden kautta kierrättää pääomatulonsa ja näin vapautua veroista”.

Hallituspuolueiden talouspoliittisten ohjelmien perusteella vallitsee varsin suuri yksimielisyys haittaverojen korottamisesta. Yksi ilmeinen haittavero on tupakkavero. Hallitusohjelman mukaan tosin tupakkaveroa on jo tarkoitus nostaa hallituskauden aikana 100 miljoonaa euroa.

Toinen ilmeinen haittavero on alkoholin kulutukseen liittyvän verotuksen korottaminen. Väkevien alkoholijuomien ja viinien verotuksesta on jo hallitusohjelmassa päätetty. Tämän toimen verotuottovaikutukseksi arvioidaan 40 miljoonaa euroa. Myös virvoitusjuomaveron korotuksesta ja nikotiinipussien siirtämisestä tupakkaverolain alaiseksi on hallitusohjelmassa päätetty.

On mahdollista, että kaikkien edellä mainittujen kulutuskohteiden osalta verotusta kuitenkin kiristetään lisää kehysriihessä.

Kehysriihen harkinnassa ovat mahdollisesti myös kokoomuksen viime vuoden talouspoliittisessa ohjelmassa mainitut yritysten suorien tukien ja verotukien leikkaukset.

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) julkaisi tammikuussa Suomea koskevan arvion, jossa se suositteli hallitusta tekemään vahvempia politiikkatoimia julkisen alijäämän vähentämiseksi. Lisätulojen hankkimisesta IMF mainitsi esimerkiksi hiiliveron, valmisteverojen indeksoinnin, arvonlisäverokantojen yhtenäistämisen sekä listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotuksen uudistamisen.

Työeläkeindeksiin jäädytys?

– Lähtisin liikkeelle isosta kuvasta. Meillä on velvollisuus katsoa kaikki menot läpi, ja onko siellä jotain, mistä me voimme säästää heti ensi vuonna, pääministeri Orpo sanoi maaliskuussa Verkkouutisten haastattelussa.

Pääministeri korosti, että aiemmat periaatteet pysyvät, vaikka uusia toimia tullaankin nyt tekemään. Hallitusohjelman ”ytimestä” sopeutuksia halutaan välttää.

Orpo ei suoraan ottanut haastattelussa kantaa, mistä mahdollisesti löytyisi leikattavaa mutta väläytteli mahdollisia kokonaisuuksia.

– Helpointa on kuitenkin aina aloittaa niistä rahoista, joita ei vielä ole jaettu, hän muotoili.

Tämä voisi tarkoittaa sitä, että kehysriihessä joudutaan harkitsemaan, toteutetaanko kritiikkiä saanut neljän miljardin euron investointiohjelma sellaisenaan vai karsitaanko ohjelmasta pois jotain kohtia. Kyseessä on kertaluontoinen paketti kasvun tukemiseksi ja hallitusohjelman mukaan paketti rahoitetaan muun muassa myymällä valtion omaisuutta ja purkamalla valtio-omisteisten listaamattomien yhtiöiden ylipääomitukset.

Muun muassa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) on kritisoinut investointipaketin toteuttamista. Etlan mukaan paketin tuotto-odotus on heikko ja valtaosaa siitä ei ole kirjattu kehysmenoihin, joten sen toteuttaminen tulisi entisestään lisäämään valtiontalouden alijäämää. Pakettiin kuuluu muun muassa Turun Tunnin juna -hanke, jonka rahoitusosuus ohjelmassa on 460 miljoonaa euroa.

Leikkauspuolella kehysriihen pöydällä on ainakin työeläkkeiden indeksikorotusten jäädyttäminen. Työeläkeindeksi korotti eläkkeitä vuoden alussa peräti 5,7 prosenttia.

Valtiovarainministeriön julkisen talouden meno- ja rakennekartoituksen mukaan pienentämällä työeläkeindeksiin sidottuja menoja yhdellä prosenttiyksiköllä neljän vuoden ajaksi julkista taloutta voitaisiin vahvistaa noin 800 miljoonaa euroa.

Eläkkeet ovat toistaiseksi jääneet sopeutuspäätösten ulkopuolelle. Päätös indeksijäädytyksistä olisi vaikea mutta hallitusohjelmaan ja puolueiden ohjelmiin linjassa siinä mielessä, ettei missään ole kategorisesti ilmoitettu, etteikö indeksijäädytystä voitaisi tehdä.

Iltalehden tietojen mukaan sosiaali- ja terveysmenoihin olisi kehysriihessä tulossa noin 600-700 miljoonan euron leikkaukset. Tämä toteutettaisiin muun muassa hoitajamitoituksia löyhentämällä.

Näyttääkin varsin todennäköiseltä, että sopeutukset löytyvät suurien menoluokkien eri eläkkeiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä keskisuuren menoluokan eri elinkeinoelämän tukien joukosta, koska pienempien menoluokkien – esimerkiksi puolustuksen ja sisäisen turvallisuuden – osalta hallitus on viestinyt, että ne ovat tällä kertaa suojassa säästöiltä.