Lapsiasiainvaltuutettu Elina Pekkarinen ja HUS:n lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari tekivät Helsingin Sanomissa esityksen uusista erittäin väkivaltaisten lasten ja nuorten lastensuojeluyksiköistä.
Kyseisissä lastensuojelun erityisyksiköissä saisi yliopistosairaaloiden tuottamaa psykiatrista hoitoa ja pystyisi käymään myös koulua. Lastensuojelun kenttä on pitänyt samaa esillä jo aiemmin ja nyt Vantaan Viertolan kouluampumistapahtuma nosti asian jälleen keskusteluun.
Pekkarinen totesi HS:ssä, että ”tällaisia lapsia yhdistää käytöksen tuhoavuus, joka kohdistuu joko itseen tai muihin”.
Esitys sai tukea myös pääministeri Petteri Orpolta (kok.). Hän kommentoi esitystä Yleisradion Pääministerin haastattelutunnilla ja kertoi hallituksen tarttuvan siihen välittömästi. Orpo kertoi hallituksen haluavan toteuttaa ehdotuksen hybridiyksiköistä vakavasti oireileville, niin sanotuille system crasher -lapsille ja -nuorille.
Kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) avaa blogikirjoituksessaan system crasher -termiä ja sen taustaa.
Heinosen mukaan system crasher -nuori on erikoinen ja vaikeaselitteinen nimitys, mutta sitä on myös itse tilanne. System Crasher nousi terminä laajemmin esille vuonna 2019, kun Saksassa julkaistiin samanniminen elokuva. Elokuva kertoi 9-vuotiaasta Benni-tytöstä (Helen Zengel), jota palloteltiin sijaishuoltopaikkojen ja ryhmäkotien välillä. Ammattilaiset ja aikuiset tekivät parhaansa mutta eivät pystyneet auttamaan impulsiivista ja aggressiivista tyttöä.
– Kyse on siis tietynlaisista järjestelmän ”väliinputoajalapsista”, jotka rikkovat systeemin. Järjestelmä on siis heidän kohdalla rikki, vaikka olemme luulleet sen toimivan. Ja yleensä se toimiikin, kun ongelmat pystytään rajaamaan selkeästi, mutta kun näin ei ole, niin systeemi ei toimikaan. Palvelujärjestelmämme on tällöin liian pirstaleinen, Heinonen kirjoittaa.
Heinonen muistuttaa, että uusien lastensuojelun hybridiyksiköiden perustaminen ei tapahdu käden käänteessä.
– Tarvitaan toimintakulttuurin muutoksen lisäksi myös lainsäädännön muutoksia ja resurssejakin. Lastensuojelulakia tulisi esimerkiksi muuttaa niin, että lapsen tai nuoren toimintaa voitaisiin rajoittaa turvallisesti yksikön sisällä. Antaa siis rajoja. Ehdottomasti rakkauttakin, hän kirjoittaa blogissaan.
Heinonen muistuttaa, että hallitusohjelmasta löytyy lukuisia mielenterveyttä edistäviä toimenpiteitä muun muassa terapiatakuu, walk in -terapiat sekä psykoterapiakoulutuksen kehittäminen. Hallitusohjelmassa on sovittu myös 200 miljoonan euron lisärahoituksesta peruskouluille. Hän luettelee blogissa toimenpiteitä, joilla hallitus aikoo lisätä koulujen työrauhaa.
– Tulemme myös rajoittamaan turhaa puhelimien käyttöä koulupäivien aikana ja puuttumaan uusinkin toimin koulujen rauhattomuuteen ja koulukiusaamiseen. Olemme lisäksi sopineet hallituspuolueiden kesken, että selvitämme oppilashuoltohenkilöstön siirron hyvinvointialueilta takaisin kunnille. Haluamme siis varmistaa, että koulun, oppilashuollon ja perheiden välinen yhteistyö sujuisi mutkattomasti lähellä.
– Tarvitaan laajaa ryhtiliikettä sekä kodeilta, vanhemmilta että kaikilta aikuisilta, Heinonen kirjoittaa.
