Suomen suurimpien kaupunkien johtajat ovat huolissaan valtiovarainministeriön kehysehdotuksesta, sillä pohjaesityksessä sekä työllisyyden että kotoutumisen ja kansainvälisen osaamisen määrärahoihin on kohdistumassa leikkauksia. Tämän lisäksi on edelleen epäselvää, kompensoidaanko kunnille vuodesta 2025 eteenpäin sote-uudistuksesta johtuvaa yllättävää valtionosuuksien lisäleikkausta. Hallitus kokoontuu 15.–17. huhtikuuta kehysriiheen, jossa päätetään julkisen talouden suunnitelmasta seuraaville neljälle vuodelle.
Tällä hetkellä valmisteilla on useita samanaikaisia uudistuksia, joilla kaikilla on merkittäviä vaikutuksia kuntien talouteen. Kuntien valtionosuusjärjestelmää ollaan uudistamassa ja samaan aikaan kunnat totuttelevat uuteen tilanteeseen sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksen siirryttyä hyvinvointialueille. Työllisyyspalvelut puolestaan siirtyvät kuntien vastuulle 1.1.2025.
C21-kaupunkien johtajat pitävät tärkeänä, että valtionosuuksien viime vuonna tietoon tulleet lisäleikkaukset kompensoidaan kunnille.
Työllisyyspalvelut siirtyvät kuntien hoidettaviksi vuoden 2025 alusta lähtien. TE24-uudistuksen osalta valtio on luvannut rahoittaa työvoimapalveluiden järjestämisestä aiheutuvat kustannukset kunnille täysimääräisesti.
Nykyiset vuodelle 2024 suunnatut työllisyysmäärärahat ovat tiedotteen mukaan riittämättömät, minkä vuoksi uudet työvoimaviranomaiset joutuvat aloittamaan toimintansa jo valmiiksi tappiollisina. Kaupunginjohtajat vaativat, että valtion tulee ottaa vastuu työllisyystoimistaan, huolehtia vuonna 2024 syntyvistä kustannuksista kokonaisuudessaan ja varata tätä varten riittävä määräraha.
Valtiovarainministeriön ehdotuksessa valtiontalouden kehyspäätökseksi työllisyyden ja yrittäjyyden määrärahoja alennettaisiin kuitenkin 40 prosenttia. Työllisyyden edistämiseen vahvasti linkittyvän kotoutumisen ja kansainvälisen osaamisen määrärahoja alennettaisiin peräti 74 prosenttia.
– Esitetyt määrärahavähennykset ovat erittäin merkittäviä ja vaarantavat työvoimapalveluiden toteuttamisen sekä hallituksen itsensä asettamien työllisyystavoitteiden saavuttamisen. Leikkaukset heikentäisivät merkittävästi kuntien mahdollisuutta järjestää niille kuuluvia lakisääteisiä tehtäviä, tiedotteessa sanotaan.
Lisäksi C21-kaupunginjohtajat korostavat, että mahdollisten määrärahojen vähentämisen yhteydessä on tehtävä päätös työvoimapalvelujen normien purkamisesta. Työvoimaviranomaisille määrättyjä lakisääteisiä tehtäviä tulee vähentää erittäin merkittävästi. Erityisesti työnhakijan palveluprosessin yksityiskohtaisesta sääntelystä tulee luopua. Lainsäädännön tulee mahdollistaa paikallisiin tarpeisiin ja työnhakijoiden tilanteeseen räätälöitävät ja palvelutarveperusteiset palvelut. Lakiin perustuva julkisten työvoimapalveluiden määritelmä tulisi uudistaa ja mahdollistaa uudenlaisten palveluiden kehittäminen ja tarjonta.
C21-kaupunginjohtajien verkostoon kuuluvat Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun, Turun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Kouvolan, Porin, Joensuun, Lappeenrannan, Hämeenlinnan, Vaasan, Rovaniemen, Seinäjoen, Mikkelin, Kotkan, Salon ja Porvoon kaupunginjohtajat.
