Oikeusministeri Leena Meri (ps.) esitteli tiedotustilaisuudessa hallituksen toimenpideohjelmaa, jolla ehkäistään ja torjutaan nuoriso- ja jengirikollisuutta.
Vuonna 2023 väkivaltarikoksissa oli 12000 alle 21-vuotiasta epäiltyä, mikä oli 99 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Erityisen voimakasta kasvu on ollut alaikäisten ikäryhmissä, esimerkiksi alle 15-vuotiailla rikosepäilyjen määrä on kasvanut 313 prosenttia. Väestön kokoon nähden ulkomaalaistaustaisen nuorten rikosepäilyjen määrä on noin 2–3-kertainen suomalaistaustaisiin nuoriin nähden. Yliedustus on erityisen voimakasta ryöstörikoksissa.
– Tilanne on hälyttävä, Leena Meri totesi tilastoista ja lisäsi, että teräaseiden käyttö on yleistynyt, samoin tekojen nöyryyttävät piirteet kuten videointi.
Ohjelma sisältää yhteensä 43 toimenpidettä nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisemiseksi, rikoskierteen katkaisemiseksi, rikosten selvittämiseksi, rikosvastuun toteuttamiseksi ja rangaistusten kiristämiseksi.
Oikeusministeriön osastopäällikkö Ville Hinkkanen kuvaili, että ”keppiä ja porkkanaa” lisätään joka sektorilla.
Meren mukaan esimerkiksi pidättämisen ja matkustuskiellon määräämisen laajentaminen alle 15-vuotiaisiin selvitetään, jotta sosiaali- ja poliisiviranomaisten yhteistyöllä saataisiin selvitettyä alaikäisten rikoksia tehokkaammin.
– Poliisi on tuonut esille, ettei tällä hetkellä ole käytössä tarvittavia pakkokeinoja alle 15-vuotiaiden tekemien rikosten selvittämiseksi, Meri totesi.
Myös vanhempien kasvatusvastuuta vahvistetaan ja lisäksi nuorten ja huoltajien vastuuta rikoksella aiheutetuista vahingoista lisätään.
Meren mukaan tällä hetkellä esimerkiksi lastensuojelun avohuollon tukitoimiin osallistuminen on ollut vapaaehtoista sekä lapselle että vanhemmille. Tähän mietitään velvoittavuuden lisäämistä, jotta perheet saadaan paremmin sitoutettua tukitoimiin.
Nuorten rikosseuraamuksiin lisätään velvoittavuutta ja esimerkiksi nuorisorangaistuksen käyttöä lisätään.
Ohjelmaan sisältyy myös lainsäädäntötoimia, joilla muun muassa kiristetään katujengeihin liittyvien rikosten rangaistuksia. Meri tarkensi tiedotustilaisuudessa, että esimerkiksi alle 15-vuotiaiden käyttäminen rikoksentekijänä, jotta aikuinen välttyisi itse rikosvastuuta, olisi koventava tekijä rekrytoineen aikuisen rangaistuksessa. Jengit ovat värvänneet lapsia erityisesti Ruotsissa, mistä ilmiön pelätään leviävän Suomeen.
Ohjelma sisältää myös toimia, joilla ehkäistään nuorten katujengeihin liittymistä yhteisöissä ja alueilla.
Uusimman, huhtikuun tilannekatsauksen mukaan katujengejä on Suomessa noin kymmenen. Niihin on yhdistetty yhteensä noin 350 henkilöä, joista poliisin arvion mukaan 150 on keskeisiä jäseniä, kuten johtohahmoja.
Katujengit koostuvat 18-30-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista miehistä, jotka edustavat useita eri kansallisuuksia.
Katujengien vaikutusalueet painottuvat pääasiassa pääkaupunkiseudun ja Lounais-Suomen alueille, usein joillekin tietyille asuinalueille, joilla korostuu huono-osaisuus sekä ulkomaalaistaustaisen väestön korkea osuus. Viime vuosien aikana katujengeihin yhdistetyt henkilöt ovat olleet epäiltynä useissa kymmenissä törkeissä huumausainerikoksissa sekä useissa vakavissa henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa, joissa on käytetty myös ampuma-aseita.
Osa rikoksista on kohdistunut toisiin katujengeihin, mikä on osaltaan lisännyt riskiä ryhmien välisen väkivallan kiihtymisestä.
– Ehkäiseviä toimia on kohdennettava jengien ympärillä aikaansa viettäviin ja rekrytoitumisvaarassa oleviin yksittäisiin lapsiin ja nuoriin, mutta myös erityisessä riskissä oleviin yhteisöihin ja alueille, ohjelmassa todetaan.
Poliisi on toiminnallaan saanut estettyä jengirikollisuuden kasvua. Koska katujengit vaikuttavat asuinalueilla ja yhteisöissä yhteisen elinpiirin kautta laajempaan joukkoon nuoria, on kuitenkin olemassa riski katujengirikollisuuden voimistumiselle pitkällä aikavälillä.
Videopalveluissa leviää erilaisia videoita nuorten tekemistä väkivallanteoista, uhrin nöyryyttämisestä, rikollisten tekojen ihannoinnista sekä rikoksilla hankituista statussymboleista ja varallisuudesta. Myös katujengit ruokkivat väkivallan, huumekaupan ja muun rikollisen toiminnan vetovoimaisuutta omassa toiminnassaan ja omilla kanavillaan.