Huoltovarmuuskeskuksen entisen toimitusjohtajan Tomi Louneman mukaan suomalaisen virkakunnan suhtautuminen Venäjään haittasi pitkään varautumista.
Lounema kommentoi X-palvelun ketjussaan Helsingin Sanomien tästä löytyvää pääkirjoitusta huoltovarmuudesta ja varautumisesta. Kirjoituksessa muun muassa todetaan Venäjään liittyvistä riskeistä puhumisen olleen vielä muutama vuosi sitten ”poliittisesti epäsopivaa”.
– Näin oli. Tämä osin halvaannutti varautumisen, Tomi Lounema sanoo.
Hän jatkaa ”poliittisen sopivuuden vahtimisen” olleen suorastaan kansalaistaito etenkin virkakunnalle.
Erillisverkkojen johtavana asiantuntijana nykyisin toimiva Lounema muistuttaa myös, että huoltovarmuuden käsitettä käytetään nyt varsin huolettomasti melkein minkä tahansa asian edistämiseen ja korostamiseen.
– Kaikki tekeminen ei kuitenkaan ole, eikä voikaan olla huoltovarmuutta.
HS:n kirjoituksessa nostetaan esiin muun muassa, miten kotimaisella sähköllä katettiin viime vuonna 98 prosenttia kulutuksesta ja kuinka tämä oli 1970-luvun jälkeisen ajan ennätys.
Lounema huomauttaa kuitenkin sähkön huoltovarmuuden kannalta merkityksellisempää olevan se, mikä on kotimaisen tuotannon kannalta kaikkein huonoimpien tuntien tilanne.
– Eli se helmikuinen tuuleton kova pakkaspäivä, kun tuulivoiman tuotanto on lähellä 0 MW:a, kulutus on suurta ja sitten vielä siirtoyhteys Ruotsista menee vialle. Siinä punnitaan huoltovarmuus. Tai kun tulee erityistilanne, kuten lakko tai vihamielistä vaikuttamista.
Sunnuntain HS:n pääkirjoituksessa todetaan, että #huoltovarmuus ei ihmeemmin ketään kiinnostanut ennen pandemiaa ja Ukrainan sotaa. Nyt teema askarruttaa kansalaisia ja päättäjiä. Muutama huomio kirjoitukseen. Ketju. (1/5)https://t.co/ckUtjW8O4V
— Tomi Lounema (@TomiLounema) April 29, 2024
