Georgian parlamentti on käsitellyt viime viikkoina kiistanalaista lakiesitystä ”ulkomaisista agenteista”, joka muistuttaa arvostelijoiden mukaan läheisesti Venäjällä käytettyä lainsäädäntöä. Sen pelätään johtavan opposition ja toisinajattelijoiden vastaisiin sortotoimiin.
Kansalliskaartin komentajana maan itsenäistymisen aikana toiminut Gocha Bakhia arvioi, että lakimuutos on osa Kremlin hybridisodankäyntiä, jolla Georgia pyritään saamaan Venäjän valtapiiriin. Vaarana on, että tavoitteen saavuttamiseksi pyritään lietsomaan jopa sisällissotaa.
– Hallitus yrittää väittää, että länsimaihin yhteydessä olevat tahot ovat jonkinlaisia agentteja. Tämä on venäläinen laki, jota yritetään nyt saada voimaan Georgiassa, Gocha Bakhia sanoo Verkkouutisille.
Bakhia on asunut Suomessa siitä lähtien, kun hänen esimiehensä, presidentti Zviad Gamsakhurdia surmattiin epäselvissä olosuhteissa joulukuun lopulla 1993.
Kymmenet tuhannet georgialaiset osoittivat mieltään lakiesitystä vastaan Tbilisissä huhtikuun lopulla. Poliisi käytti kyynelkaasua useissa eri yhteenotoissa.
– Protesteja on järjestetty joka ilta jo yli kymmenen päivän ajan. Osallistujia on ollut jopa satatuhatta, Gocha Bakhia toteaa.
Valtapuolue Georgialainen unelma väittää lakiesityksen lisäävän kansalaisjärjestöjen toiminnan läpinäkyvyyttä ja torjuvan ”ulkomailta asetettuja arvoja”. Ulkomaisen agentin leima voisi sisältää merkittäviä taloudellisia sanktioita ja esimerkiksi maahantulon kiellon.
– Samanlainen järjestelmä, kuin minkä diktaattori Vladimir Putin rakensi Venäjälle. Täällä ”minidiktaattorit” haluavat samaa, Bakhia huomauttaa.
Hän uskoo Kremlin ottavan Georgian kohteekseen heti Ukrainan jälkeen.
– He haluavat ottaa Georgian panttivangiksi, he haluavat voittaa täällä.
Georgian turvallisuuspoliittinen tilanne on tukala, sillä maalla on vain pieni armeija. Sotatilanteessa Venäjä voisi uhata sitä myös Armeniaan sijoitetuilla ”rauhanturvaajilla”, joita on käytetty Vuoristo-Karabahin konfliktissa. Osastoon kuuluu noin 3 500 sotilasta.
Gocha Bakhian mukaan Georgiaa johtaa tällä hetkellä ”hybridihallitus”, joka antautuisi välittömästi Kremlin joukoille. Hän muistuttaa, että noin 20 prosenttia maasta on jo miehitetty vuoden 2008 sodan seurauksena.
Presidentti Salome Zurabishvili aikoo käyttää veto-oikeuttaan agenttilain pysäyttämiseksi. Se voidaan kuitenkin kumota valtapuolueen enemmistön turvin uudessa äänestyksessä.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel on varoittanut muutoksen uhkaavan Georgian EU-jäsenyysprosessia. Maa listattiin viime vuoden lopulla ehdokasvaltioksi.
Mielipidekyselyiden perusteella suuri enemmistö kansasta tukee EU- ja Nato-jäsenyyttä. Joukko amerikkalaisia senaattoreita totesi hiljattain kannanotossaan, että ”agenttilaki” ei edistä Georgian länsimielisiä pyrkimyksiä.
Gocha Bakhia kehottaa EU:ta ottamaan tiukan linjan ja päättämään pakotteista valtapuolueen aikeiden pysäyttämiseksi. Hänen mukaansa pakotteita ei pitäisi asettaa vasta lakimuutoksen hyväksymisen jälkeen.
Bakhia toivoo, että muut länsimaat suhtautuisivat Venäjän vaikutusyrityksiin yhtä vakavasti kuin Suomi. Maansa nykyistä tilannetta hän kuvailee vakavaksi.
– Georgialaiset ovat viisaita ja tietävät, mistä ongelmat tulevat. Emme halua takaisin Neuvostoliiton aikoihin. Georgia on pieni valtio, joten tarvitsemme länsimailta apua, Gocha Bakhia sanoo.
A bus serving as a barricade; various reports of dispersed people blocking Mtkvari river embankments, various roads in Tbilisi. Many coming back to Rustaveli to fight back despite an inhumane tear gas usage.#NoToRussianLaw #Georgia #TbilisiProtests pic.twitter.com/lij3B8o2zz
— Marika Mikiashvili 🇬🇪🇺🇦🇪🇺 (@Mikiashvili_M) April 30, 2024
Clashes in Georgia’s capital Tbilisi tonight as riot police try to disperse large crowds protesting against its government’s attempts to introduce a “foreign agent law” like the one in Russia that the Kremlin has used to outlaw and persecute critics. https://t.co/JFRC3pte7L
— Patrick Reevell (@Reevellp) April 30, 2024