Kelan tekemän laskelman mukaan Petteri Orpon (kok.) hallituksen toteuttamat muutokset sosiaaliturvaan vahvistavat työttömyysetuutta saavien kannustimia siirtyä osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön.
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen hallituksen uudistukset ovat tarpeellisia, koska vääriä kannustimia luova järjestelmä on käynyt liian kalliiksi.
Romakkaniemi kuvaa Verkkouutisten blogissaan tilannetta, jossa kokoaikaiseksi siirtyminen ei kasvata juurikaan nettotuloja.
– Ajattele tilannetta, jossa teet osa-aikaista työtä palvelualalla noin kolmena päivänä viikossa. Yhdessä eri saamiesi sosiaalitukien kanssa käytettävissä olevat nettotulosi ovat 1956 euroa. Työnantajasi tarjoaa sinulle kokoaikaista työtä ja bruttopalkkasi nousisi 1 500 eurosta 2 500 euroon. Hetken laskettuasi huomaat kuitenkin, että tukien laskiessa ja verotuksen kiristyessä nettotulosi kasvaisivat tästä 1 000 euron korotuksesta ainoastaan 32 euroa kuukaudessa 1 988 euroon. Vaihtaisitko siis kolmipäiväisestä viikosta joustavin työajoin viisipäiväiseen täyden työajan viikkoon 32 eurolla kasvavan kuukausiansion vuoksi? En minäkään, Romakkaniemi toteaa esimerkkilaskelmasta.
Esimerkkilaskelma kuvaa Romakkaniemen mukaan tilannetta ennen Orpon hallituksen aloittamista.
– Edellä mainittu tilanne oli kahden lapsen yksinhuoltajalla. Vastaava tilanne on ollut esimerkiksi kahden huoltajan perheessä, jossa toinen on keskituloinen ja toinen osa-aikainen: kokoaikaiseksi siirtyminen ei kasvata juurikaan nettotuloja, koska tuet osa-aikaisen työn tueksi ovat olleet niin hyvät.
Suomeen on Romakkaniemen mukaan luotu hyvässä tahdossa järjestelmä, joka julkisella tuella kannustaa ottamaan vastaan ja tarjoamaan palvelualoilla osa-aikaisia töitä kokoaikaisen sijaan.
– On ajateltu, aivan oikein, että ihmisten on parempi tehdä hieman työtä kuin olla kokonaan työttömänä. Soviteltu päiväraha, suojaosa, asumistuki, lapsikorotukset ja täydentävä toimeentulotuki ovat mahdollistaneet tämän. Samalla olemme kuitenkin vahingossa luoneet julkiselle taloudelle kalliin järjestelmän, joka koko talouden tasolla kannustaa haitallisiin valintoihin sekä työntekijöiden että työnantajien toimesta, hän kirjoittaa.
– Jos ihmiset reagoivat rationaalisesti tällaisiin kannustimiin, niin yritykset ne vasta voimakkaasti reagoivatkin. Kun osa-aikaisen työn tarjonta on vähitellen lisääntynyt, yhä useamman ihmisen huomatessa, että tulotaso on sama kolmen päivän työviikolla kuin kokoaikaisena, on monilla aloilla tarjottu paljon osa-aikaista työtä. Osa-aikainen työvoima on toki ollut työnantajillekin kätevää ja joustavaa, hän toteaa.
Romakkaniemi toteaa, että lopputuloksena on ajauduttu tilanteeseen, jossa liian suuri osa työllisistä tekee osa-aikaista työtä.
– Tämä on ongelma monestakin näkökulmasta. Koko rakenne on erittäin kallis julkiselle taloudelle. Sen sijaan, että ihmiset olisivat kokoaikaisissa työsuhteissa ja maksaisivat nettona veroja, ovat he nettona rasite julkiselle taloudelle. Yhtä aikaa kärsimme rakenteellisesta työvoimapulasta. Meillä ei siis olisi varaa siihen, että useita prosenttiyksiköitä työllisistämme tekee osa-aikaista työtä kokoaikaisen sijaan, ja vielä julkisin tuin maksettuna.
LUE JUHO ROMAKKANIEMEN BLOGI:
Työnteko kunniaan
Ketju:
Kela laittoi 25.4. tiedotteen: ”Kelan laskelma: sosiaaliturvan leikkaukset heikentävät kannustimia pienipalkkaiseen ja osa-aikaiseen työhön Kelan työttömyysturvaa saavilla”.
Kommentaattorit innostuivat. Eikös hallituksen tarkoituksena ollut parantaa työnteon kannustimia? pic.twitter.com/kveGlEFAEB
— Juho Romakkaniemi (@Romakka) May 1, 2024
