GPS-häiriöillä ei ole ollut vaikutuksia lentojen turvalliseen suorittamiseen, sillä varsinkin nykyaikaisissa liikennelentokoneissa on useita vaihtoehtoisia navigointijärjestelmiä, liikenne- ja viestintävirasto Traficom kertoo tiedotteessaan. Lisäksi lennonjohto antaa tarvittaessa navigointiapua.
Tyypillisesti häiriöitä havaitaan konfliktialueiden läheisyydessä. GPS-häiriöitä esiintynyt jo parinkymmenen vuoden ajan, jolloin GPS on ollut ilmailussa navigointijärjestelmänä.
– Suomeen ja Suomessa on edelleen turvallista lentää. GPS-häiriöt eivät ole ilmailulle uusi ilmiö ja siksi niihin on varauduttu. Häiriöilmoitusten määrä on kasvanut kuluvan vuoden aikana. GPS-häiriöt vaikuttavat enemmänkin liikenteen suunnitteluun ja sujuvuuteen sekä matkustajien aikatauluihin kuin turvallisuuteen, sanoo pääjohtaja Jarkko Saarimäki tiedotteessa.
Traficom on kuluvan vuoden aikana saanut kasvavassa määrin ilmoituksia GPS-häiriöistä ilma-aluksista Suomen ulkopuolelta ja myös Suomen alueelta.
Suomen alueella havaituista häiriöistä raportoivat Traficomille tyypillisesti lennonvarmistusorganisaatiot ja suomalaiset lentoyhtiöt, jotka raportoivat virastolle myös ulkomailla havaitsemistaan häiriöistä.
Huomattavimpana vaikutuksena yksittäisissä tapauksissa lento ei ole päässyt laskeutumaan määräkentälle vaan on joutunut lentämään varakentälle. Nämä tilanteet ovat johtuneet siitä, että suunnitellulla laskeutumiskentällä ei ole ollut sellaisia navigointilaitteita, että kone olisi voinut suorittaa lähestymisen GPS-häiriötilanteessa. Tällöin laskeudutaan varakentälle, johon voidaan laskeutua ilman GPS-paikannusta. Kaikille lennoille on etukäteen määritelty varakenttä.
Vaikka nykyään GPS on ilmailussa pääasiallinen navigaatiotiedon lähde, on varsinkin matkustajalentokoneissa useita vaihtoehtoisia navigointijärjestelmiä. Lennonjohto voi lisäksi antaa navigointiapua tarvittaessa. Esimerkiksi vektoroinnilla ilma-alukselle annetaan ohjaussuuntia, joihin lentämällä se voi jatkaa reitillä tai lähestymistä. Lennonjohdon antaman navigointiavun määrä on lisääntynyt, mikä on osa lennonjohdon normaalia toimintaa.
Yleisesti radiohäiriöitä voivat aiheuttaa esimerkiksi vikaantuneet radio- tai sähkölaitteet ja järjestelmän häiriöalttius riippuu radiojärjestelmästä. Satelliittipaikannusjärjestelmien (GNSS, Global Navigation Satellite System) signaalit ovat vaimeita saapuessaan satelliitista maan pinnalle, jolloin GNSS-vastaanotto on herkkä erilaisille häiriöille. Kansalaisten käyttämien palveluiden GNSS-vastaanotossa häiriöitä aiheuttavat helposti muun muassa ympäristön katveet. Lisäksi ilmakehän ilmiöt voivat häiritä GNSS-vastaanottoa.
Häiriötilanne voidaan aiheuttaa myös tahallisesti, jolloin kyse on häirinnästä. Ilmailussa satelliittinavigointijärjestelmien häiriöitä havaitaan usein erityisesti konfliktialueiden läheisyydessä. Konfliktialueilla tai näiden läheisyydessä häirintää käytetään tyypillisesti suojaamaan omaa infrastruktuuria tai tärkeitä kohteita, jolloin häiriövaikutus voi levitä myös laajemmalle.
Häiriöt voimistuivat, kun Ukrainan dronehyökkäykset Venäjän energiainfrastruktuuria kohtaan alkoivat tammikuussa 2024. Traficomin mukaan on mahdollista, että nykyisin ilmailussa havaittavat häiriöt ovat sivuvaikutusta Venäjän omasuojasta. Käytännössä omasuojahäirinnällä pyritään estämään GNSS:n tai matkaviestintaajuuksien avulla ohjattavien dronejen navigointi ja ohjaus. Häirintä ei ole pysynyt pelkästään Venäjän rajojen sisäpuolella vaan se on kantautunut myös Suomen alueelle.
