Kiinalaisyritykset perustavat nyt omia asejoukkojaan, kertoo Economist.
Huhtikuun puolivälissä Qinghain maakunnassa sijaitsevan Industrial and Commercial Bank of Chinan (ICBC) haarakonttori ilmoitti, että osa sen henkilökunnasta organisoidaan osa-aikaiseksi miliisijoukoksi. ICBC:n joukoilla on omat harjoitusalueensa ja varastonsa, univormunsa ja jopa komentokeskuksensa.
Haarakonttorin johtaja kertoi perustamisen syyksi sen, että ICBC haluaa vahvistaa kansallista puolustusta.
Tapaus ei ole ainut laatuaan. Kiinan Kansan vapautusarmeija on jo pitkään käyttänyt niin kutsuttuja ”kansan asevoimien osastoja” vahvistamaan varsinaista armeijaansa. Alun perin Mao Zedongin valtakaudella perustettujen joukkojen tarkoitus oli auttaa mahdollisen hyökkäyksen torjunnassa, mutta vuoteen 2011 mennessä niiden virallinen miesvahvuus oli kutustunut kahdeksaan miljoonaan.
Viime vuonna Kiinan hallitus alkoi kuitenkin kannustamaan joukkojen uudelleenperustamiseen. Asevoimien upseerit ovat tehneet yllätystarkistuksia olemassaoleviin yksiköihin, ja yrityksiä on suostuteltu perustamaan uusia.
Tuhannet julkisomisteiset ja yksityiset yritykset ovatkin tämän seurauksena perustaneet omia asejoukkojaan. Omia joukkoja on kaikenlaisilla yrityksillä pankeista kiinteistöalan yrityksiin ja meijereihin.
– Aluksi yritykset eivät olleet innokkaita perustamaan joukkoja. Ne pelkäsivät, että ne viivyttäisivät tuotantoa ja vähentäisivät tuloja, kertoo jiangxilainen virkamies.
Paikallishallinto kuitenkin kannusti yrityksiä toimimaan lupaamalla halpoja lainoja ja pääsyä valtion investointivarantoihin. Se vakuutti yritykset.
Virallisesti joukot auttavat rekrytoimaan sotilaita varsinaisiin asevoimiin, tukevat luonnonkatastrofien jälkeisessä humanitäärisessä työssä sekä lisäävät kansalaisten tietoutta kansallisesta turvallisuudesst. Aiemmin joukkoja on myös käytetty koronakaranteenien valvomisessa.
Sota-aikana joukkojen odotetaan myös taistelevan, mutta Asia Society -ajatuspajan Neil Thomasin mukaan joukkojen taistelukyky olisi tositilanteessa puutteellinen vaillinaisen koulutuksen vuoksi.
Thomas uskookin, että joukkojen vahvistamisen takana on Kiinan johdon huoli sisäisestä turvallisuudesta. Kiinan talouskasvun hyytyessä yritysten omat joukot antavat hallitukselle enemmän kykyä vastata esimerkiksi mielenilmauksiin.
Yritysten omat joukot antavat myös asevoimien veteraaneille tekemistä. Kiinan kansan vapautusarmeijasta siviilielämään siirtyneet sotilaat ajattelevat hallituksen usein hylänneen heidät, ja heidän mielenilmauksensa ovat saaneet myös kansan sympatiat puolelleen. Rekrytoimalla veteraanit miliisijoukkoihin kommunistipuolue pyrkiikin hallitsemaan työttömiä veteraaneja.
Tavallisten kiinalaisten parissa kasvavat miliisijoukot herättävät kumminkin hämmennystä.
– Se on omituista, onko Xining muka epävakaa? Eivätkö poliisit ja vartijat riitä? kysyy eräs kiinalainen internetin käyttäjä.
