Vihreiden ex-ministerin ja -puheenjohtajan Tarja Cronbergin kytkökset Venäjälle ovat puhuttaneet viime päivinä julkisuudessa. Cronbergin kerrotaan osallistuneen Ukrainan sodan aikana Venäjällä Kremlin vaikuttamisoperaatioihin liitettyihin seminaareihin, mistä uutisoi Suomessa muun muassa Iltalehti.
Cronberg jätti eduskunnan jo vuonna 2007, mutta on viime vuosina ottanut asiantuntijaroolissa kantaa eduskunnan käsittelemiin ajankohtaisiin asioihin.
Keväällä 2022 hän antoi kaksi asiantuntijalausuntoa ulkoasiainvaliokunnalle sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan. Molemmat lausunnot liittyivät hallituksen selontekoon turvallisuusympäristön muutoksesta. Selonteossa käsiteltiin Suomen vaihtoehtoja uudessa tilanteessa, mukaan lukien mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä.
Ensimmäisen lausuntonsa Cronberg antoi Suomen Rauhanliiton puheenjohtajana ja toisen Tukholman rauhaninstituutti Siprin tutkijana.
Rauhanliiton lausunnossa Cronberg peräänkuulutti muun muassa sotilaallista turvallisuutta laajemman turvallisuuskäsityksen huomioimista:
”Ukrainan sotaa on nyt käyty yli kaksi kuukautta. Minkäänlaisia rauhanneuvotteluita ei tällä hetkellä ole käynnissä vaan hyökkäykset jatkuvat. Aseet eivät luo turvallisuutta vaan aiheuttavat ääretöntä turvattomuutta siellä, missä niitä käytetään. Rauhanliitto haluaa tässä yhteydessä kiinnittää huomiota siihen, että tavoite ei voi olla se, että shokkitilassa jatkamme rutiininomaisesti jo olemassa olevia militaristisia traditioita. Tämä johtaa vain jatkuvaan sotatilaan ja – erityisesti nyt ydinaseuhkien aikana – mahdollistaa myös ihmiskunnan totaalisen tuhon.”
Samassa lausunnossa Cronberg teki pesäeron myös kollektiivisen ja yhteisen turvallisuuden välille. Kollektiivisen turvallisuuden liittoumiin hän rinnasti tässä Naton ohella myös Venäjän johtaman ja sen liittolaisten turvallisuusjärjestön (CSTO):
”Kollektiivinen turvallisuus on poliittinen, alueellinen tai globaali turvallisuusjärjestelmä, jossa itsekukin valtio hyväksyy sen että yhden turvallisuus on kaikkien turvallisuus. Siksi järjestelmä on sitoutunut yhteisiin ratkaisuihin suhteessa uhkiin ja rauhaan liittyviin rikkomuksiin. Tänä päivänä esim. NATO ja CSTO edustavat kollektiivisen turvallisuuden liittoutumia.”
Tukholman rauhaninstituutin Siprin tutkijana kirjoittamassaan lausunnossa Cronberg muun muassa varoitti mahdollisen Nato-jäsenyyden kaventavan Suomen liikkumavaraa ydinasepolitiikassa:
”Mikäli Suomesta tulisi NATOn jäsen, osallistuisi maa NPG:n kokouksiin ja olisi siten tietoinen myös USA ydinasepolitiikasta. Suomen liikkumavara ydinasepolitiikassa samalla supistuisi samalla tavoin kuin muiden ydinaseettomien maiden, erityisesti suhteessa ydinasekieltoon. Suomi ei ainakaan tällä hetkellä voisi allekirjoittaa ja ratifioida sopimusta. Koska Suomen nykyinen kanta on seuraillut USA:n toiveita, ei tämä tuottaisi välittömiä ongelmia. Pitemmällä aikavälillä tilanne voi olla toinen.”
