SDP:n menestys eduskuntavaaleissa 2023 selittyi suurelta osin puheenjohtaja Sanna Marinin henkilökohtaiseen suosioon, ilmenee oikeusministeriön julkaisemasta tuoreesta eduskuntavaalitutkimuksesta ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella”.
Marin sai ”pääministerikorttiin vetoamalla” vedettyä puoleensa myös vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajia, todetaan tutkimuksessa. Sen analyysien mukaan osittain tämä onnistui Marinin henkilökohtaisen vetovoiman kautta.
Eduskuntavaalitutkimuksen ovat toimittaneet tutkijat Elina Kestilä-Kekkonen, Lauri Rapeli ja Peter Söderlund. Tutkimuksen taustalla on useita kirjoittajia.
Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi nousi kuitenkin kokoomus 20,8 prosentin kannatuksella. Toiseksi tuli perussuomalaiset 20,1 prosenttia ja kolmanneksi SDP 19,9 prosentin kannatuksella. Hallitus muodostettiin pääministeri Petteri Orpon johdolla kokoomuksen, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja RKP:n kanssa.
Sanna Marinin katsotaan olleen merkittävästi suositumpi naisten kuin miesten keskuudessa. Marin oli paitsi oman puolueensa suosiossa, erittäin korkeat suosioluvut vasemmistoliiton ja vihreiden äänestäjien keskuudessa kertovat suosion ulottuneen koko vasemmistosiipeen. Hänen suosiolukunsa olivat lähes yhtä korkeat myös RKP:n äänestäjien keskuudessa. Sen sijaan huomattavasti viileämpää suhtautumista on havaittavissa entisen hallituskoalition viidennen puolueen, keskustan äänestäjien taholta.
– On myös huomionarvoista, että Marin toimii selkeänä kannattelevana voimana kaikkien niiden puolueiden äänestäjien keskuudessa, jotka olivat mukana hänen johtamassaan hallituksessa. Marin on siis henkilönä paljon suositumpi kuin puolueensa SDP. Vähiten suosittu hän on perussuomalaisten äänestäjien keskuudessa, katsoo professori Åsa von Schoultz puoluejohtajien suosiota ja vetovoivaa käsittelevässä luvussa.
Tutkimuksessa on vertailtu puoluejohtajien suosiota 20 vuotta taaksepäin ja Marinin todetaan olleen tältä osin aivan omassa luokassan:
– Itse asiassa vain kaksi muuta puoluejohtajaa vuoden 2003 jälkeen ovat olleet yhtä suosittuja kuin Marin: keskustan entiset johtajat Matti Vanhanen (2007) ja Juha Sipilä (2014). He saavuttivat Marinin kanssa saman suosion tason, toteaa von Schoultz.
Kokoomuksen menestyksen taustalla ”muut tekijät”
Puolet (50 prosenttia) SDP:n äänestäjistä ilmoittaa, että puoluejohtajan sopivuus pääministeriksi oli ratkaiseva tekijä äänestyspäätöstä tehdessä.
– Tulokset viittaavat selvään Marin-efektiin, jossa Sanna Marinin henkilökohtainen merkitys on ollut ratkaiseva puolelle niistä äänestäjistä, jotka ovat äänestäneet sosialidemokraatteja. Kokoomuksen osalta voidaan todeta päinvastaista. Alle viidennes kokoomuslaisista ilmoittaa, että Petteri Orpon sopivuus pääministeriksi oli ratkaiseva tekijä äänestysvalintaa tehtäessä, vertaa von Schoultz tutkimuksessa.
– Kokoomuksen erinomaista vaalitulosta ja sen nousua eduskunnan suurimmaksi puolueeksi selittävät siis pääasiassa muut tekijät kuin kokemus Petteri Orpon erityisestä sopivuudesta pääministeriksi. Voimme siis olettaa, että kokoomuksen politiikan sisältö tai se, että he olivat asettaneet ehdolle muita näkyviä henkilöitä eri vaalipiireissä, ovat olleet merkittäviä tekijöitä. Perussuomalaiset äänestäjät sijoittuvat suunnilleen SDP:n ja kokoomuksen väliin 24 prosentin ilmoittaessa Riikka Purran sopivuuden pääministeriksi olleen ratkaiseva tekijä heidän äänestysvalinnalleen, von Schoultz jatkaa.
SDP:n menestys ei riittänyt vuoden 2023 eduskuntavaaleissa kuitenkaan ykköspaikkaan. Tutkijan mukaan on selvää, että puolue voi edetä poliittiseen menestykseen muitakin reittejä kuin suositun johtajan kautta.
– Se, että kokoomus oli maan suurin puolue vuoden 2023 eduskuntavaaleissa ei johtunut Petteri Orpon henkilökohtaisesta karismasta tai vahvasta suosiosta, vaan pikemminkin poliittisista olosuhteista ja siitä poliittisesta sanomasta, jota puolue vaaleissa välitti, von Schoultz summaa.
Taktinen äänestäminen söi vihreitä
Puolueiden maaliintulojärjestyksellä oli tutkijoiden mukaan erityisen iso merkitys viime eduskuntavaaleissa, koska SDP, vihreät ja vasemmistoliitto olivat jo ennakolta kieltytyneet yhteistyöstä perussuomalaisten kanssa.
– Koska kolmen suurimman puolueen kilpailutilanne oli vaalien loppumetreille saakka äärimmäisen tasainen, taktinen äänestäminen nousi loppukampanjan keskeiseksi puheenaiheeksi, kirjoittavat Elina Kestilä-Kekkonen, Josefina Sipinen ja Jussi Westinen harkintajoukkoja ja taktista äänestävistä käsittelevässä luvussa.
– Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa SDP pyrki puheenjohtajansa Sanna Marinin johdolla ensinnäkin kaventamaan äänestäjien harkintajoukkoa korostamalla hallituksen ja opposition vastakkainasettelua, ja toisekseen nostamaan SDP:n vihervasemmistolaisten äänestäjien harkintajoukon kärkeen korostamalla puolueen mahdollisuutta nousta pääministeripuolueeksi, tutkijat jatkavat.
Vaalien voittajaksi selviytynyt kokoomus onnistui pitämään kiinni kannattajistaan, minkä lisäksi se vei tutkimuksen mukaan huomattavastu ääniä kaikista suunnista vasemmistoliittoa lukuun ottamatta. Suurin virta vei keskustasta kokoomukseen.
– Perussuomalaisetkin saivat liikkeelle omansa: kaksi kolmesta perussuomalaisia vuonna 2019 äänestäneestä äänesti puoluetta myös vuonna 2023. Kolmanneksi eniten vaaleissa ääniä saanut SDP veti puoleensa jopa viidenneksen vuonna 2019 Vihreitä äänestäneistä ja kuudesosan vasemmistoliittoa äänestäneistä. Vaaleissa suuren kannatuslaskun kokenut vihreät menetti ääniä SDP:n lisäksi myös kokoomukselle ja vasemmistoliitolle.
Eduskuntavaalitutkimuksen mukaan vain noin kolmannes vihreitä vuonna 2019 äänestäneistä äänesti puoluetta myös vuonna 2023. Merkittävän vaalitappion jo vuonna 2019 kokenut keskusta menetti 2023 vaaleissa noin joka kymmenennen aiemmista kannattajistaan kokoomukselle ja seitsemän prosenttia perussuomalaisille.
