Yleislääketeiteteen erikoislääkäri ja nuorisolääkäri, dosentti Silja Kosola on huolissaan nuorista. Sosiaalinen media on monien nuorten ongelmien taustalla.

– Sosiaalisen median ikärajan tulisi olla korkeampi. Missään muualla maailmassa ei ole tällaista tilannetta kuin meillä. Meillä jo monet esikouluikäiset saavat omat älypuhelimet ja sitä kautta pääsyn kaikkiin erilaisiin somekanaviin, Kosola sanoo Verkkouutisille.

Aiheellinen kysymys on, että kumman tehtävä sosiaalisen median ja älypuhelinten käyttöä on rajata, yhteiskunnan vai vanhempien. Verkkouutisten haastattelemien asiantuntijoiden mielipiteet jakautuvat asian suhteen.

– Maito on jo kaatunut eikä sitä oikein saa enää takaisin kannuun. Digitaalisessa ympäristössä sääntelyllä harvoin saadaan mitään hyvää aikaan ja mielestäni vanhempien vastuulla on rajata lastensa sosiaalisen median käyttöä, sanoo Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Esko Nieminen.  Hän on tutkinut sosiaalista mediaa ja politiikan polarisoitumista.

Kosola on aiheesta eri mieltä Niemisen kanssa. Hän tietää, että häntä pidetään suorastaan teknologian vihaajana, jota hän ei kuitenkaan myönnä olevansa.

– Tietotekniikka on hyvä renki, mutta huono isäntä. Käytön rajaaminen olisi voinut olla vanhempien tehtävä vielä joitakin vuosia sitten, mutta tilanne, johon olemme ajautuneet vaatii toimia yhteiskunnalta. Sosiaalinen media pohjautuu huomiotaloudelle, jotta ihmiset viettäisivät yhä suuremman siivun ajastaan sosiaalisessa mediassa, Kosola sanoo.

– Samalla yli puolet yläkouluikäisistä sekä toisen asteen opiskelijoista kertovat, että he ovat somessa oikeastaan enemmän aikaan kuin he itse edes haluaisivat. Silloin meillä on käsissämme iso yhteiskunnallinen ongelma.

Kosola nostaa esille sen, kuinka sosiaalisen median alustat käyttävät hyödykseen kasinoilta ja uhkapelimaailmasta tuttuja keinoja saadakseen meidät kiinnittymään ruutujen äärelle.

– Kasinoista on ammennettu iso oppi sosiaalisen median yrityksille. Nykyiset alustat ovat hyvin kaukana siitä harmittomasta Facebookista, josta kaikki alkoi, Kosola sanoo.

– Aivotutkimuksesta tiedämme, että uhkapelit aktivoivat samanlaisia dopamiiniratoja kuin sosiaalinen media. Rahapelit olemme kieltäneet alle 18-vuotiailta, ja sille on hyvä syy.

”Sosiaalinen media on kärjistänyt poliittista keskustelua”

Esko Nieminen tunnistaa älylaitteiden ja sosiaalisen median sudenkuopat. Tekeillä olevassa väitöskirjassaan Nieminen tarkastelee, miten sosiaalinen media vaikutti vuonna 2023 Suomessa käytyihin eduskuntavaaleihin.

– Yhtenä nostona tulevasta väitöskirjani osatutkimuksesta voin jo nyt sanoa, että sosiaalinen media on kärjistänyt poliittista keskustelua, Nieminen sanoo.

– Twitterissä homma on lähtenyt lapasesta jo kauan ennen kuin sen nimi vaihtui X:ksi. Sosiaalisessa mediassa kasvoittaisen vuorovaikutuksen puute johtaa siihen, että sanotaan asioita, joita ei sanoittaisi koskaan päin näköä.

Silja Kosola uskoo, että sosiaalinen media on yksi vaikuttava tekijä siinä, että tutkimusten mukaan nuorten miesten ja naisten arvot ovat eriytyneet. Nuorten miesten poliittiset näkemykset ovat entistä oikeistolaisempia ja nuorten naisten arvot ovat entistä vasemmistolaisempia.

Sosiaalisen median kohdalla on puhututtanut alustojen tietoturva. Yhdysvalloissa tehtiin juuri päätös, että TikTok on myytävä 19. tammikuuta 2025 mennessä yhdysvaltalaiselle yhtiölle tai se voi enää toimia maassa. Eduskunnassakin on pohdittu tarvetta TikTok-kiellolle. Niemisen mukaan Euroopan ei tarvitse seurata perässä.

– Tähän mennessä kaikki suurimmat some-palvelut ovat olleet yhdysvaltalaisia. On luonnollista, että siellä noustaan takajaloilleen. Tiktokin suhteen en usko, että kauhean suuresta kepistä ei ole hyötyä tulee se alusta idästä tai lännestä, Nieminen sanoo.

– Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota on suurin jakava tekijä TikTok-keskustelussa.
Nieminen ei poissulje kuitenkaan sitä, ettei Kiinan valtio käyttäisi alustaa vakoiluun ja vaikuttamiseen.

Sosiaalinen media nuorten pahan olon taustalla

Silja Kosolan mukaan tarvitsisimme korkeampaa ikärajaa sosiaaliselle medialle. Hän näkee, että sosiaalisen median syynä monille ongelmille.

– Nuorten sosiaaliset kontaktit rajoittuvat nykyään vain ruudun äärelle. Monia sosiaalisia taitoja jää oppimatta, jos sosiaalisissa tilanteissa ei kohdata toisia ihmisiä. Silloin ei opita tulkitsemaan eleitä eikä äänenpainoja, Kosola sanoo.

Hän nostaa esille nuorten lisääntyneen pahoinvoinnin. Sen hän yhdistää lisääntyneeseen älypuhelinten ja sosiaalisen median käyttöön.

– Sosiaalisen median välittämä kuva täydellisestä elämästä aiheuttaa nuorille ennennäkemättömän pahaa oloa. Tästä uhkaa tulla yhteiskunnalle merkittävä lasku, jos emme tee jotain, sanoo Kosola.

– Jo nyt valtaosa alle 30-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syistä liittyvät mielenterveysongelmiin. Niiden määrä on viime vuosina kasvanut räjähdysmäisesti. Tämä on täysin kestämätön tie. Aivopääomalla rakennetaan tulevaisuuden yhteiskuntia, ja jos jatkamme tällä tiellä lasten ja nuorten aivopääoma tuhoutuu, ja olemme lirissä.