Ukrainan tilanne näyttää virolaisasiantuntija Indrek Kannikin mielestä tällä hetkellä synkemmältä kuin vuosi sitten uskallettiin odottaa.
– Syksyllä 2022 Ukraina oli vapauttanut huomattavan osan alueestaan, ja oli perusteltua toivoa, että kesällä 2023 sama suuntaus olisi jatkunut. Valitettavasti viime vuoden vastahyökkäys ei kuitenkaan onnistunut. Syksystä alkaen ukrainalaiset joukot ovat olleet rintamalla kovan paineen alla ja joutuneet pääasiassa vetäytymään, Viron kansainvälistä puolustus- ja turvallisuustutkimuskeskusta (ICDS) johtava Kannik toteaa.
– Vaikka viimeisen vuoden aikana on nähty hienoja menestystarinoita, kuten Venäjän Mustanmeren laivaston merkittävä heikentyminen, ne eivät ole estäneet läntisissä yhteiskunnissa – ja erityisesti tiedotusvälineissä – vallitsevaa pessimististä ja toisinaan paniikkiin taipuvaista tunnelmaa, hän sanoo.
– Samaan aikaan ukrainalaiset itse ovat rauhallisia ja hyvin päättäväisiä. He myöntävät, että heidän tehtävänsä on hyvin vaikea, mutta he myös tietävät, että heidän on jatkettava taistelua, koska vaihtoehtona on heidän valtionsa loppu, Kannik muistuttaa.
Jos Venäjä voittaisi sodan, lukemattomille ukrainalaisille se merkitsisi joko kuolemaa, vankeutta tai pakoa länteen.
”Lännellä on voimaa ja resursseja”
Ukrainan tilannetta on Kannikin mukaan vaikeuttanut merkittävästi se, että kymmenien miljardien dollarien aseapupaketti juuttui puoleksi vuodeksi Yhdysvaltain kongressiin. Maan hallinnon muutoinkin osoittama ylenpalttinen varovaisuus herättää hänen mielestään kysymyksen, voiko ja haluaako Yhdysvallat enää toimia vapaan maailman johtajana.
Samaan aikaan Gazan sota on hänen mukaansa siirtänyt lännen huomiota pois Ukrainasta ja johtanut huomattaviin sisäisiin ristiriitoihin länsimaisissa yhteiskunnissa.
– Kaiken tämän keskellä meiltä tuskin liikenee tarpeeksi huomiota Georgialle, jossa on meneillään kohtalokas taistelu. Tämän päivän Tbilisiä voi verrata vuosien 2004 ja 2013 Kiovaan. Kysymys on yksinkertaisesti siitä, jatkaako Georgia eurooppalaisella tiellä vai saako venäläistaustainen oligarkki käytännössä absoluuttisen vallan, Kannik toteaa.
Sen sijaan, että länsimaat tyytyisivät seuraamaan lähiympäristönsä tapahtumia epätoivon vallassa sivusta, niiden pitää hänen mukaansa tarttua toimeen ja kantaa vastuunsa tulevaisuudesta.
– Kysymys ei ole siitä, mitä Venäjä tekee tai mitä Kiina tekee. Kysymys on siitä, haluammeko ja uskallammeko puolustaa arvojamme. Olemmeko valmiita kestämään vaikeuksia ja ottamaan joskus riskejä? Vai toivommeko edelleen, että meitä uhkaavat ongelmat menevät jotenkin omia aikojaan ohi ja että voimme palata normaaliin elämään, hän kysyy.
Euroopan suhteellisen vaivaton irrottautuminen Venäjän energiatoimituksista helmikuun 2022 jälkeen todistaa hänen mukaansa selvästi, että lännellä on voimaa ja resursseja voittaa, kunhan vain riittävää päättäväisyyttä ja valmiutta ponnistuksiin löytyy.
Indrek Kannik selosti näkemyksiään vuosittaisen Lennart Meri -turvallisuuskonferenssin avajaisistunnossa Tallinnassa.
