Tuoreiden arvioiden perusteella noin 80 prosenttia eurooppalaisista asuu kaupungeissa vuonna 2050.
Helsingin seudun kauppakamarin EU-vaalitentissä huomautettiin, ettei kaupungistumisen hyytymisestä ole mitään viitteitä. Suomessa prosessi käynnistyi muuta Eurooppaa myöhemmin. Ihmiset hakeutuvat kaupunkeihin työn, koulutuksen ja elämysten perässä.
Europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok./EPP) sanoi, että kaiken EU-politiikan on oltava kaupunkilähtöistä. Eräänä ongelmana on, että 60 prosenttia unionin budjetista kuluu maatalous- ja aluepolitiikkaan.
– Olen ajanut pitkään siirtymää, jossa uudistettaisiin näitä budjettirakenteita. Jotta huomio olisi uusien innovaatioiden syntymisessä eikä rakenteiden pönkittämisessä, Virkkunen totesi keskustelussa.
Euroopan unionissa laadittiin aiemmin lista sadasta edelläkävijäkaupungista. Suomessa mukana on Helsinki, Espoo ja neljä muuta kaupunkia. Henna Virkkusen mukaan EU:ssa on otettu lupaavia askeleita siihen suuntaan, että kaupunkien parhaista käytännöistä ja innovaatioista otettaisiin aiempaa selvemmin oppia.
SDP:n europarlamentaarikko Eero Heinäluoma huomautti, ettei EU:lla ole varsinaista kaupunkipolitiikkaa. Hän lisäisi kaupunkien verkostotoimintaa ja metropoliyhteistyötä. Heinäluoman mukaan Suomen pitää hyödyntää Helsingin brändiä, koska ”kukaan ei ole Euroopassa kuullut Vantaasta tai Uudestamaasta”.
– Suomessa pääkaupunkiseutu on kasvun moottori, joka kilpailee samassa sarjassa Tukholman, Hampurin ja Kööpenhaminan kanssa, Heinäluoma sanoi.
Henna Virkkusen mukaan erityisesti liikennepolitiikka on Suomen kannalta tärkeää.
– Meidän pitäisi hakeutua vahvemmin ratkaisuihin, joiden kautta Suomi saataisiin kytkettyä osaksi eurooppalaisia liikenneratkaisuja. Logistiset ketjut ovat muuttuneet Ukrainan sodan ja itärajan tilanteen seurauksena, meppi sanoi.
Ehdokkailta kysyttiin, mitä he tekisivät viiden miljardin euron potilla. Vasemmistoliiton Jussi Saramo sanoi käyttävänsä rahat kestävämpään lisärakentamiseen ja raideinfraan metropolialueen sisällä. Eero Heinäluoma ehdotti käyttökohteeksi tulevaisuuden innovaatioita, jotka edistävät elinkeinoelämän menestystä.
Henna Virkkunen sanoi käyttävänsä hypoteettisen rahapotin liikenneyhteyksien parantamiseen, yritysten innovaatiohankkeisiin ja yliopistolliseen tutkimukseen.
– Hankkeista olisi toki järjestettävä kilpailutus. Tämän lisäksi raidehanke, joka kytkee Suomen osaksi eurooppalaista liikenneverkkoa, eli yhteys Viron ja Ruotsin kautta, Virkkunen sanoi.
Vihreiden Maria Ohisalo otti keskustelussa kantaa turvapaikkapolitiikkaan. Hänen mukaansa ”jos ovet eivät ole auki, niin ihmisiä tulee ikkunoista”. Ratkaisuna olisi laillisten väylien luominen Eurooppaan haluaville.
– Vielä ei olla valmiita siihen, että jokainen on tervetullut taustastaan tai ihonväristä huolimatta. Mielestäni on ollut hyvin rasistinen vire siinä, kun puhutaan kuka EU-alueelle voi tulla. Tämä on vaalien suurimpia arvokysymyksiä, Ohisalo totesi.
Onko EU:lla kaupunkipolitiikkaa tai jos onkin, onko sitä riittävästi painoarvoa? @pekkatimonen haastaa MEP-ehdokkaita. @jussisaramo @HennaVirkkunen @EeroHeinaluoma #MetropoliAreena pic.twitter.com/Ly6gelHISu
— Outi Ervasti (@outiervasti) May 22, 2024
Mihin käyttäisitte 5 miljardia euroa EU-rahoitusta?
🔸@HennaVirkkunen: Liikenneyhteyksiin ja innovaatiohankkeisiin
🔸@jussisaramo: Raideinfraan: lähirata Lohjalle ja Porvooseen
🔸@EeroHeinaluoma: Tutkimukseen, tieteeseen, TKI-toimintaan ja liikenneinfraan#MetropoliAreena pic.twitter.com/7tOxIQvJ94— Uudenmaan liitto (@Uudenmaanliitto) May 22, 2024
