Käteisen rahan käyttö on vähentynyt merkittävästi viime vuosina. Mahdollisia poikkeustilanteita varten on kuitenkin suositeltavaa, että kotona olisi käteisvaroja pakollisten menojen varalle edes muutamaksi päiväksi.
Tällaisesta käteisvarastosta käytetään myös nimitystä maksamisen kotivara. Sen avulla henkilö saa maksettua välttämättömät menot esimerkiksi sähkökatkon aikana, jolloin maksukortit ja muut sähköiset maksuvälineet eivät toimi.
Mikä sitten on sellainen määrä käteistä, joka tulisi löytyä jokaisen kodista?
Suomen Pankin Maksujärjestelmät-osaston osastopäällikön Päivi Heikkisen mukaan kysymykseen on vaikea antaa yksiselitteistä ohjetta, sillä käteisen kotivaran tarve riippuu jokaisen omista tarpeista.
– Jos kotona on kotivaralaatikko kunnossa, ei kauppaan välttämättä tarvitse mennä kolmeen-neljään päivään, ja käteisen kotivara voi olla vain äkillisiä pieniä tarpeita varten. Toisaalta jos on esimerkiksi riippuvainen määrävälein hankittavista lääkkeistä, voisi olla hyvä pitää käteistä sen verran, että selviää näistä hankinnoista vaikka viikon ajan, Heikkinen kertoo Verkkouutisille.
Käteisen kotivaran suuruus riippuu myös muista tekijöistä. Yksi keskeinen tekijä on kotitalouden koko.
– Jos sinulla on perhe, missä on viisi lasta, niin muutamankin päivän ruokaostokset ovat paljon suuremmat kuin yksin asuvalla. Tai jos olet tottunut käymään aina ravintolassa syömässä tai syöt kotona, rahanmeno on aivan erilaista. Tämä on valtavan henkilökohtainen asia.
Heikkinen kehottaakin käteisen kotivaraa kootessa kysymään itseltään, miten selviää muutaman päivän ajan tilanteessa, jossa ei pystykään maksamaan muilla maksutavoilla. Se auttaa hahmottamaan, millaisia summia kotona kannattaa pitää säästössä.
Poikkeustilanteessa rahan tarvetta voi säädellä myös laskemalla esimerkiksi ruokaostosten vaatimustasoa.
– Eli ei ostakaan kaupasta sitä kalliimpaa ruokaa, vaan jotain edullisempaa ja vaatimattomampaa. Sitä kautta voi myös tasata rahantarvetta.
Säilytä käteistä rahaa huolellisesti
Käteisen rahan säilyttämiseen kotona liittyy aina riskinsä. Siksi Heikkinen ei suosittele säilyttämään kotona suuria määriä käteistä, vaan pelkästään itselle tärkeän kotivaran verran.
Se, missä käteistä rahaa kannattaa kotona säilyttää, riippuu omasta tilanteesta.
– Jos vaikka kodissa kulkee suuri joukko lasten ystäviä, kotivara kannattaa laittaa piiloon, ettei tilaisuus tee varasta.
Nyrkkisääntönä on, että käteistä rahaa kannattaa säilyttää kotona huolellisesti siinä missä muita kodin arvokkaita tavaroita. On sanomattakin selvää, että käteistä rahaa ei kannata säilyttää missään näkyvällä paikalla eikä sen säilytyspaikasta kannata kertoa vieraille.
– Vaikka varastaminen on aina väärin, niin jos kutsut vieraita kotiisi ja esittelet heille käteisen rahan säilytyspaikkoja, se voi houkutella ryöstäjiä. Käteisen säilyttämisessä kannattaa noudattaa yleistä järjenmukaista huolellisuutta.
Vaikka käteistä rahaa kannattaa säilyttää huolellisesti, Heikkinen ei suosittele esimerkiksi piilottamaan sitä seinien väliin tai lattian alle. Riskinä on, että silloin käteisrahat jopa unohtuvat sinne.
– Meille on tullut vastaan tapauksia, joissa isojakin setelinippuja on löytynyt perikunnan siivoamasta kiinteistöstä seinäpaneelin tai lattian alta. Ne olisivat voineet tuhoutua tai jäädä löytymättä.
Kiinteistön rakenteisiin piilotetut rahat voivat olla vaarassa tuhoutua esimerkiksi tulipalon tai vesivahingon sattuessa.
Kun kyse on käteisen kotivarasta, rahan kannattaa olla helposti käytettävässä muodossa. Tämä tarkoittaa sitä, että kotona kannattaa säilyttää suhteellisen pieniä seteleitä ja mahdollisesti myös kolikoita. Suurimpien seteleiden ongelmana on se, että ostoksia tehtäessä kaupassa ei välttämättä ole riittävästi vaihtorahaa.
– Silloin jos on sähköisessä maksamisessa vakavia häiriöitä pidemmän aikaa, kukaan tuskin lähtee tekemään isoja ja kalliita investointihyödykkeitä ostamaan, Heikkinen huomauttaa.
Eikö kortilla maksaminen onnistu? Vika ei ole kassahenkilön
Heikkinen toivoo, että sähköisten maksuvälineiden toimintahäiriöiden aikana ihmiset ymmärtäisivät, että häiriöt eivät yleensä johdu kaupasta vaan vika on jossain kauempana. Hän muistuttaa, että esimerkiksi kaupan kassatyöntekijällä ei ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa tilanteeseen, jossa esimerkiksi pankin maksukortit eivät toimi.
– Silloin ollaan samassa veneessä kaupan kanssa ja yritetään löytää vaihtoehtoisia tapoja maksaa ostokset esimerkiksi käteisen muodossa.
Esimerkkinä hän mainitsee tilanteet, jossa asiakas on voinut menettää malttinsa ja kohdistanut hyvinkin epäasiallista käytöstä kaupan kassalla työskentelevään henkilöön.
– Sehän on täysin typerää. Jokaisen aikuisen pitäisi ymmärtää, että häiriöitä tapahtuu eikä tilanne ole kassahenkilön syytä.
Käteisen kotivaran lisäksi häiriötilanteisiin voi varautua pitämällä pankkitiliä ja maksukorttia kahdessa eri pankissa.
– Sitä mekin olemme suositelleet, jos se vain on ihmiselle mahdollista. Tämä ei ole mikään pakollinen tapa toimia, mutta se on yksi tapa varautua, sillä häiriöitä on monenlaisia. Jos toisen pankin palveluissa on häiriö, maksut voi hoitaa toisen pankin palveluiden avulla, Heikkinen kertoo.
Samalla on hyvä muistaa, että kaikista maksutavoista perinteinen käteinen voi joissain tilanteissa olla kaikista varmin.
– Esimerkiksi sähkökatkon aikana se on ainoa maksutapa, mikä meillä on käytettävissä.
– Toki kaupan kassajärjestelmätkin ovat riippuvaisia samoista resursseista kuin korttimaksutkin, mutta uskon, että pidemmässä häiriössä kaupalla on valmius myydä käteisellä esimerkiksi pilaantuvaa tai sulavaa ruokaa jos asiakkailla on kova tarve elintarvikkeisiin, hän jatkaa.
LUE MYÖS:
Asiantuntija lyö luvut pöytään: Ainakin tämän verran rahaa pitäisi aina olla tilillä
Mikä on sopiva rahalahja ylioppilaalle tai valmistuneelle? Asiantuntijalta tyhjentävä vastaus