Kansanedustaja, sotatieteiden tohtori Jarno Limnellin (kok.) mukaan maailmanpolitiikkaa on totuttu hahmottamaan Yhdysvaltojen, Venäjän ja Euroopan välisenä valtataisteluna. Lännessä vahditaan Venäjää, mutta naruja nykii kuitenkin Kiina.
– Venäjä on lähellä, ja ymmärrettävästi siksi jatkuvasti mielessä, mutta juuri samasta syystä Kiina on poissa silmistä ja poissa mielestä. Euroopasta katsoen Kiina on saanut kaikessa rauhassa rakennella seuraavaa siirtoaan maailmanpolitiikan shakkilaudalla Venäjän sumuverhon takana, hän toteaa Uuden Suomen Puheenvuoron blogissaan.
Hänen mukaansa Kiina on tarjonnut avokätistä rahoitusta infrastruktuurihankkeilleen Afrikassa ja globaalissa etelässä, mutta myös Euroopassa, minkä vuoksi kiinalaisia investointeja Eurooppaan ja Suomeen tulisi jatkossa tarkastella turvallisuuspoliittisista näkökulmista.
– Kiinan talous on kasvanut hurjaa vauhtia, mutta nyt on nähtävissä merkkejä tuon kasvun hiipumisesta ja jopa mahdollisuudesta jonkinasteiseen talouskriisiin. Kiina ei sellaisen sattuessa halua jäädä – autoritääristen maiden ajattelumallin mukaisesti – vahvempiensa armoille. Sen globaaleihin intresseihin sopii riitainen ja toimintakyvytön Eurooppa, ja tähän Venäjä on täydellinen pelinappula, hän arvioi.
Hänestä samalla muuttuvat myös EU:n ja Yhdysvaltojen taloussuhteet turvallisuuspoliittiseksi kysymykseksi.
– Eripura hyödyttäisi Venäjää ja Kiinaa, kun taas vapaakauppasopimukset lisäisivät lännen vakautta. Siinä missä Ukraina tarvitsee aseita Venäjää vastaan, länsimaiset demokratiat kaipaavat vakaita ja pitkäkestoisia taloussuhteita Kiinan vuoksi. Tätä turvallisuuspoliittista talousajattelua voisi kutsua vaikkapa strategiseksi markkinataloudeksi, Limnell sanoo.
Hänen mukaansa Venäjä on riippuvainen Kiinan tuesta, mikä tarkoittaa, että Kiina voi käyttää sitä horjuttaakseen länsimaiden yhtenäisyyttä taloudellisista intresseistä johtuen.
– Ainoa looginen vastaus tällaiselle toiminnalle on entistä vahvempi puolustusyhteistyö kaikilla poliittisilla alueilla – myös taloudessa, hän linjaa.
