Saksan, Italian ja Espanjan ovat alttiita merkittäville riskeille, jos kriittisten resurssien toimitukset Kiinasta pysähtyvät, kertoo ekonomistiryhmän artikkeli talouspolitiikan tutkimuskeskus CEPRin verkkoportaalissa. Artikkeli perustuu näiden maiden keskuspankkien ja Euroopan keskuspankin tekemään kartoitukseen, johon sisältyi 14 000 yritystä.
Ongelma on akuutein Saksassa, jossa yli kolmannes yrityksistä nojaa Kiinan toimittamiin kriittisiin resursseihin, joita niiden on vaikea korvata. Espanjassa tämä osuus on 20 prosenttia ja Italiassa 17 prosenttia. Suurimmat yritykset ovat lähes kaksi kertaa riippuvaisempia kuin keskisuuret tai pienet yritykset.
Yli 60 prosenttia kartoitetuista eurooppalaisyrityksistä tiedostaa potentiaalisen uhan toimitusketjuille omilla sektoreillaan. Saksassa 40 prosentilla yrityksistä on jo strategia Kiinasta tehtävien hankintojen tuottaman riskin vähentämiseksi. Italiassa strategia on 30 prosentilla ja Espanjassa 22 prosentilla.
Useimmiten korvaavia toimittajia etsitään EU-maista, mikä on luonnollista, koska vaikka hankinnat EU:n ulkopuolelta saattavat olla edullisempia, ne edellyttävät myös pitkäaikaisia investointeja.
Kiinalaisten komponenttien eliminointi ja hankintaketjujen kestävyyden kasvattaminen nostaa väistämättä kustannuksia, jotka välittyvät raportin mukaan ainakin osittain kuluttajahintoihin. Noin puolet monikansallisista yrityksistä, jotka ovat jo aloittaneet riskienhallintatoimet, kertovat tuotteidensa hintojen nousevan viiden vuoden kuluessa, mutta vähemmän kuin viitenä edellisenä vuonna.
Tämä saattaa tarkoittaa sitä, että moni Euroopan suuryritys on koronapandemian ja Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan takia jo joutunut lennosta miettimään toimitusketjujaan uudelleen. Nyt riskienhallinnan strategioita mietitään etukäteen, mikä auttaa vähentämään kustannuspaineita, artikkelin kirjoittajat päättelevät.
Germany and China: How Interdependence Is Undermining -kirjan kirjoittanut Andreas Fulda sanoo Royal United Services Institute RUSIn kommentaarissaan, että Saksan irrottautuminen kokonaan Kiinan-kaupasta hyödyttäisi Berliiniä enemmän kuin siitä koituvat lyhytaikaiset kustannukset. Hänen mielestään Saksan ja Kiinan välisistä suhteista on viimeisen 30 vuoden aikana tullut selkeä esimerkki länsimaan itsenäisyyden rapautumisesta sen takia, että se on parantanut suhteitaan autokraattiseen supervaltaan.
Ukrainalaisen Razumkov-keskuksen asiantuntijoiden mukaan tällä hetkellä Peking hyödyntää EU:n poliittista hajaannusta omaksi edukseen suosimalla kontakteja yksittäisiin maihin, sen sijaan että pitäisi suoraa yhteyttä EU-instituutioihin. Kansallisella tasolla hallitukset ovatkin niitä taipuvaisempia poliittiseen opportunismiin liike-elämän ja kansantalouden intressien mukaisesti.
Venäjän irtautuminen energian toimittamisesta Eurooppaan kuitenkin osoitti, että autokratiat pystyvät uhraamaan taloutensa intressejä jopa satojen miljardien eurojen edestä säilyttääkseen valtansa geopoliittisten ambitioiden lipun alla. Venäjä kiristi EU:ta energialla. Jo vuonna 2019 Kiina kiristi Saksaa seurauksilla sen autoteollisuudelle, jos Huawei ei saa osallistua Saksan 5G-verkon rakentamiseen.
