Lähes puolet Itä-Suomessa asuvista 15-29-vuotiaista nuorista kokee pelkoa itärajan läheisyyden vuoksi.
Vain 17 prosenttia vastanneista kokee, että itärajan sulkeminen on vaikuttanut kielteisesti heidän elämäänsä.
Asia selviää E2 Tutkimuksen tekemästä Hyvän elämän edellytykset Itä-Suomessa: Alle 30-vuotiaiden nuorten näkemyksiä -tutkimuksesta.
Maailmantilanteen epävakaus ja sota näyttäytyvät tutkimuksen mukaan osalle nuorista hyvin konkreettisena, jopa omakohtaisena asiana.
Selkeä enemmistö (67 prosenttia) itäsuomalaisista nuorista on kuitenkin joko tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä elämäänsä.
69 prosenttia vastanneista kertoo tuntevansa kotiseuturakkautta asuinpaikkaansa kohtaan. Itäsuomalaisista nuorista 62 prosenttia pitää kuitenkin todennäköisenä muuttoa pois nykyiseltä kotipaikkakunnaltaan.
Haastatellut nuoret kertovat, että vaihtoehtojen vähäisyyden takia muuttaminen työn tai koulutuksen perässä tuntuu välttämättömältä.
Peräti 59 prosenttia nuorista pitää paluumuuttoa todennäköisenä, mikäli päätyy muuttamaan pois nykyisestä asuinmaakunnastaan.
– Mul on semmonen haave, et jos tää elämä menis vihdoin niinku ite haluais ja pelikortit sattuu oikeisiin pöytiin, että kävis jossain hakee ammatin ja tulis tänne takasin loppuelämäksi, yksi haastatelluista nuorista toteaa tiedotteen mukaan.
Huolenaiheita kysyttäessä vastauksissa esille nousivat erityisesti jaksamiseen ja toimeentuloon liittyvät haasteet.
Nuorista naisista lähes kaksi kolmesta (60 prosenttia) on huolissaan jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan,. Miehistä vastaava osuus on kolmannes. Myös toimeentuloon liittyvät vaikeudet huolestuttavat nuoria naisia (55 prosenttia) selvästi useammin kuin miehiä (34 prosenttia).
Miehistä puolet on huolissaan, ettei löydä seurustelukumppania kotiseudultaan. Naisista näin ajattelee noin kolmannes.
Lisäksi yksinäisyys on yksi nuorten miesten kärkihuolista.
Kielteisestä julkisuudesta huolimatta lähes kaksi kolmesta ajattelee, että Itä-Suomen tulevaisuus on valoisa. 62 prosenttia vastaajista sanoo, ilmastoratkaisuihin satsaaminen teollisuudessa ja julkisissa investoinneissa on iso mahdollisuus Itä-Suomelle.
Osa itäsuomalaisista nuorista kokee, että alueen erityispiirteitä ei ole riittävästi huomioitu vihreän siirtymän edistämisessä.
– Onhan se [vihreä siirtymä] ihan hyvä, mutta jos yritetään tunkea sähköautoa esim. pienituloisille. En mä pysty sähköautoa hommaamaan. Ja täälläkin välimatkat on sen verran pitkiä, niin [auto] on pakollinen kulkupeli. Sitten kun niiden hintoja koko ajan nostetaan. Ei oikein nappaa.
Hieman yli puolet nuorista ajattelee, että poliitikot ovat unohtaneet Itä-Suomen. Haastatteluiden perusteella alueellinen eriarvoisuus varjostaa nuorten kokemuksia yhteiskunnan reiluudesta.
