Kolme neljästä suomalaisesta aikoo äänestää tulevissa EU-vaaleissa joko erittäin varmasti tai melko varmasti, selviää Uutissuomalaisen USU-gallupista.
Erittäin varmana äänestämistään pitää 52 prosenttia ja melko varmana 23 prosenttia suomalaisista. Melko epävarmana omaa äänestämistään pitää kahdeksan prosenttia ja erittäin epävarmana viisi prosenttia.
Vastaajista kahdeksan prosenttia pitää varmana sitä, että ei aio äänestää EU-vaaleissa ja neljä prosenttia ei ota kantaa kysymykseen. EU-vaalien ennakkoäänestys päättyy kotimaassa tiistaina. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 9. kesäkuuta.
Helsingin yliopiston politiikan tutkijan Johanna Vuorelman mukaan USU-gallupin tulosten perusteella voidaan odottaa nousua äänestysaktiivisuudessa. Viisi vuotta sitten EU-vaalien äänestysaktiivisuus jäi 42,7 prosenttiin.
– Jos katsotaan erittäin varmojen äänestäjien määrää, sen perusteella olisi tulossa melkoinen nousu äänestysaktiivisuudessa, hän sanoo.
Vuorelman mukaan mahdollinen äänestysprosentin kasvu voisi selittyä sillä, että EU:n turvallisuuspoliittinen rooli on korostunut Venäjän aloittaman hyökkäyssodan jälkeen. Hän lisää kuitenkin, että nousu tuskin on ihan niin iso kuin tulokset antavat ymmärtää.
– Pidän noin suurta hyppäystä epätodennäköisenä. Tässä voi näkyä kyselytutkimusten tyypillinen vinouma. Niihin vastataan usein niin kuin oletetaan, että niihin kuuluu vastata.
Tietoykkösen toteuttamaan kyselyyn vastasi 1 000 suomalaista 14.–22. toukokuuta. Kokonaistuloksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Yleisin syy jättää äänestämättä on se, että EU-vaalit eivät kiinnosta. Näin ajattelee 59 prosenttia heistä, jotka eivät aio käyttää ääntään. Vuorelman mukaan EU-vaaleja pidetään edelleen toisen asteen vaaleina.
– Vaikka EU vaikuttaa hyvin merkittävällä tavalla suomalaiseen lainsäädäntöön, siitä huolimatta se näyttäytyy edelleen jonain mitä tapahtuu Suomen rajojen ulkopuolella.
Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen erikoistutkija Kimmo Elo sanoo, että hän on huolissaan erityisesti nuorten alhaisesta kiinnostuksesta EU-vaaleihin. Elon mukaan viime EU-vaaleissa ilmasto- ja ympäristökysymykset saivat monet nuoret äänestämään. Nyt vaaliteemat pyörivät talouden ja turvallisuuden ympärillä.
– Onko tässä käynyt niin, että nuoret ovat turhautuneet siihen, että mitään ei tapahdu, tai sitten he eivät täysin ymmärrä, että demokraattiset järjestelmät perustuvat vaaleihin.
Eduskuntapuolueista perussuomalaisilla on eniten vaikeuksia saada omat kannattajansa liikkeelle EU-vaaleissa. Vain 67 prosenttia perussuomalaisten kannattajista kertoo aikovansa äänestää erittäin tai melko varmasti. 13 prosenttia perussuomalaisista kertoo, että he eivät aio äänestää.
Varmimmat äänestäjät löytyvät kokoomukselta, jonka kannattajista 90 prosenttia aikoo äänestää erittäin tai melko varmasti.
