Euroopan keskuspankin kireä korkopolitiikka sekä vuosien 2022 ja 2023 korkeat inflaatioluvut Suomessa eivät ole vähentäneet suomalaisten luottoa yhteisvaluutta euroa kohtaan.
Suomalaisista 61 prosenttia suhtautuu myönteisesti eurojäsenyyteen, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) kevään arvo- ja asennetutkimuksesta.
Vajaa viidennes (18 prosenttia) suhtautuu valuutan vaihtamiseen kielteisesti. Kielteisesti eurojäsenyyteen suhtautuvat eivät muodosta enemmistöä yhdessäkään väestöryhmässä.
Suhtautuminen euroon on sidoksissa vahvasti vastaajan puoluekantaan. Myönteisimmin euroon suhtautuvat vihreiden (86 prosenttia), kokoomuksen (81 prosenttia), RKP:n (69 prosenttia), SDP:n (69 prosenttia), vasemmistoliiton (68 prosenttia) sekä keskustan (67 prosenttia) äänestäjät.
Näitä puolueita epäileväisemmällä kannalla eurojäsenyyden suhteen ovat perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin kannattajat, mutta näiden puolueiden kannattajien kohdallakaan kielteinen suhtautuminen ei kerää enemmistöä. Lähimmäksi pääsevät perussuomalaisten äänestäjät, joista 46 prosenttia suhtautuu eurojäsenyyteen kielteisesti, mutta toisaalta 31 prosenttia heistäkin suhtautuu yhteisvaluuttaan myönteisesti.
Suomalaisten myönteinen suhtautuminen eurovaluuttaan on kasvanut trendinomaisesti 2000-luvun alun pessimistisemmästä kaudesta 2020-luvulle tultaessa. 2000-luvun alussa euron kannatus vaihteli tyypillisesti 40 prosentin molemmin puolin. Viime vuosina eurojäsenyyteen myönteisesti suhtautuvien osuus on vakiintunut noin 60 prosentin tasolle.
– Myönteinen suhtautuminen eurojäsenyyteen on tiiviisti kytköksissä siihen, miten vastaaja suhtautuu EU-jäsenyyteen. Venäjän hyökättyä laajamittaisesti Ukrainaan keväällä 2022 on EU-myönteisyyden mukana myös eurojäsenyyden kannatus kasvanut. Tämä kielii todennäköisesti siitä, että kansalaiset kokevat valuutan osana turvallisuusratkaisua. Viime kädessä Euroopan keskuspankki on myös kaikkien euromaiden yhteinen hätärahoittaja, analysoi tulosta Evan toimituspäällikkö Sami Metelinen.
Eva selvitti osana kevään arvo- ja asennetutkimusta myös suomalaisten suhtautumista Euroopan keskuspankin itsenäisyyteen. Kaksi kolmesta suomalaisesta (65 prosenttia) on sitä mieltä, että poliitikkojen on syytä pysyä loitolla keskuspankin päätöksenteosta kahdeksan prosentin ollessa eri mieltä väittämän kanssa.
Tulokset perustuvat 2087 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin maaliskuussa. Vastaajat edustavat Manner-Suomen 18–79-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla.
