Danske Bank ennustaa, että työttömyys nousee tänä vuonna 8,2 prosenttiin, kun aiempi ennuste 7,9 prosenttia. Ensi vuonna pankki ennustaa työttömyyden alenevan 7,9 prosenttiin. Aiempi ennuste oli 7,4 prosenttia.
– Työttömyys nousee rakennusalalla, eivätkä työllistämisaikeet ole vahvoja muillakaan päätoimialoilla. Osa yrityksistä kärsii silti edelleen osaavan työvoiman pulasta, ja työikäinen väestö uhkaa supistua. Osaavan työvoiman pula monilla aloilla todennäköisesti jarruttaa työmarkkinoiden heikkenemistä, vaikka taantuma pakottaakin yrityksiä sopeutumaan, Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Hänen mukaansa vientimarkkinoiden kasvun voimistuminen ja inflaation sekä korkojen lasku tukevat Suomen taloutta loppuvuonna, mutta heikon lähtötason vuoksi koko vuoden talouskasvu jää heikoksi.
Ennusteensa Suomen talouskasvusta kuluvalle vuodelle pankki pitää ennallaan -0,4 prosentissa. Ensi vuodelle pankki ennustaa 1,8 prosentin talouskasvua.
– Suomen talous kääntyi hieman yllättäen kasvuun jo vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä, mutta ensimmäinen vuosipuolisko jää kokonaisuutena heikoksi satamalakon, tuotannon seisokkien, supistuvan asuntotuotannon ja vaisun kulutuskysynnän vuoksi, sanoo Kuoppamäki.
Hänen mukaansa kuluttajan kannalta kesä ja lähivuodet näyttävät hyvältä. Ennusteiden mukaan ansiotaso nousee hintoja nopeammin ja korot laskevat.
– Inflaation lasku yhdistettynä ansiotason ja työeläkkeiden nousuun 2024 auttaa nostamaan reaalista ostovoimaa, joka on keskeinen ajuri yksityisen kysynnän elpymisessä. Ennustamme yksityisen kulutuksen kasvavan 2024, mutta työttömyyden loiva nousu pitää kysynnän kasvun maltillisena. Suurempia hankintoja, kuten uuden auton ostoa, lykätään edelleen mahdollisuuksien mukaan, sanoo Kuoppamäki.
Investoinnit etenevät hitaasti
Maailmantalouden kasvu ja etenkin kohentuva suhdannetilanne Suomelle tärkeällä EU:n sisämarkkinalla nostaa vientikysyntää ennen vuoden loppua. Teollisuuden luottamuskyselyn matala arvio tilauskannasta kertoo teollisuustuotannon kuitenkin pysyvän vaisuna vielä alkukesän.
–
Investoinnit ovat heikentyneet melko laaja-alaisesti. Etenkin asuntotuotanto on supistunut rajusti. Teolliset investoinnit ja panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen polkevat paikoillaan. Investoinnit vihreään siirtymään esimerkiksi energiatehokkuuden muodossa kuitenkin jatkuvat. Investointien voi odottaa kääntyvän loivaan nousuun 2024 lopulla, kun talouskasvun elpyminen ja korkojen lasku parantavat investointi-ilmapiiriä, sanoo Kuoppamäki.
Merkit pirteämmästä kasvusta ja samalla sitkeämmästä inflaatiosta ovat kuitenkin saaneet markkinat lykkäämään odotuksiaan keskuspankkien tulevista koronleikkauksista useimmissa läntisissä talouksissa.
– Odotamme sekä Euroopan keskuspankilta että USA:n keskuspankki Fediltä vain kahta koronlaskua kuluvana vuonna. Maltillinenkin lasku korkotasossa helpottaa erityisesti pohjoismaiden kuluttajien asemaa, mutta globaalisti kireänä pysyttelevä rahapolitiikka rasittaa edelleen kasvunäkymiä. Kaikesta huolimatta vielä viime vuonna näkymiä hallinneet synkimmät taantumariskit vaikuttavat hälvenneen, summaa Danske Bankin seniorianalyytikko Antti Ilvonen.
