Suomessa Venäjä-pakotteiden rikkomisesta tuomitut ovat pääsääntöisesti venäläisiä. Asia käy ilmi Verkkouutisten selvityksestä, jossa käytiin läpi käräjä- ja hovioikeuksien vuosina 2022, 2023 ja 2024 talveen saakka käsittelemät asiat, joiden rikosnimikkeinä on ollut säännöstelyrikos tai sen törkeä tekomuoto.
Tapauksia oli yhteensä 32, vastaajia 36. Yhteensä kahdeksan vastaajan syytteet hylättiin.
Nämä määrät eivät kenties kuulosta paljolta, mutta huomattavan suuri määrä tapauksia on yhä esitutkinnassa: pelkästään viime vuonna Tulli kirjasi melkein 500 säännöstelyrikosta – eli melkein kaksi tapausta vuoden jokaista päivää kohden. Niistä noin puolet on ratkaistu yksikertaisella sakkomenettelyllä, mutta monet ovat yhä esitutkinnassa tai syyteharkinnassa. Lisää tuomioita siis tulee varmasti.
Runsaan kolmenkymmenen käsitellyn tapauksen aineistosta piirtyy kuitenkin jo kuva siitä, ketkä pakotteiden kiertämiseen syyllistyvät. Joukossa on vain yksi Suomen kansalainen, jolla on tyypillinen suomalainen nimi. Tämä tuomittu yritti tuoda Venäjältä 13 litraa 18-prosenttista alkoholijuomaa ja runsaat neljä kartonkia tupakkaa.
Joukossa oli myös kaksi Saksan kansalaista ja useita, joiden kansalaisuus ei käy asiakirjoista ilmi. Yksi heistä oli Venäjälle matkalla ollut mies, jolla oli espanjankieliseen alkuperään viittaava nimi ja mukanaan yli 2000 euron arvoinen Mac Studio -pöytäkone. Hänet tuomittiin 30 päiväsakkoon.
Saksan kansalaiset olivat etnisiä kazakstanilaisia, jotka olivat muuttaneet Saksaan vanhempiensa kanssa lapsina. He olivat ajamassa kahta noin 90 000 euron hintaista BMW:ia Suomen ja Venäjän kautta Kazakstaniin, tavoitteenaan myydä autot siellä ja hankkia Kazakstanista kiinteää omaisuutta. Heidän syytteensä käräjäoikeus hylkäsi vakuututtuaan, että heillä oli aidot aikeet olla jättämättä autoja Venäjälle.
Euroopan-kiertueet
Oikeuksien ratkaisuissa esiintyi myös muita kauttakulkijoita: sekä Sveitsissä että Italiassa asuvat Venäjän kansalaiset tuomittiin erilisissä tapauksissa, jossa kummallakin oli mukanaan drone. Molempien dronet olivat DJI:n siviilikäyttöön tarkoitettuja, alle 1000 euron hintaisia laitteita. Molemmat olivat menossa Venäjälle Vaalimaan kautta ja jäivät kiinni tammikuussa 2023: viikko ensimmäisen jälkeen jäi kiinni toinen.
Kauttakulkijoista melko erikoista laatua edustaa varakas kolmekymppinen yrittäjäpariskunta, joilla on molemmilla Kymenlaakson käräjäoikeuden mukaan sekä Moldovan, Bulgarian että Venäjän kansalaisuudet ja vakituinen asuinpaikka Pietarissa. Kevään ja syksyn 2022 välillä heidän liikkumisensa risteili useasi Suomessa mutta ilmeisesti useammin myös muualla Euroopassa. He olivat ostaneet autot Moldovasta marraskuun 2022 ja tammikuun 2023 välillä, ajaneet ristiin rastiin Venäjän, Bulgarian, Moldovan, Turkin, Saksan, Sveitsin ja Suomen välillä ja saapuneet Venäjältä Suomeen ainakin 28 kertaa. Jäädessään rajatarkastukseen auton niskatukien sisältä löytyi 10 000 euroa ja pariskunnan rouvan rintaliiveistä 14 600 euroa. Heillä oli yhteensä 11 pankkikorttia. Esitutkinnassa selvitettiin heidän tekemisiään Suomessa ja syyttäjä päätyi pankkiautomaattinostoja käsittelevien tietojen perusteella arvioimaan, että he olivat kuljettaneet Venäjälle käteistä ainakin 286 000 euron verran. Pariskunta kiisti syyllistyneensä törkeään säännöstelyrikokseen, ja mies väitti, ettei hänen vaimonsa ollut kertonut autoon ja alusvaatteisiinsa piilottamistaan rahoista. Vaimo tuki: mies olisi kuulemma suuttunut, jos olisi tiennyt. Oikeus ei uskonut kumpaakaan, tuomitsi rahat valtiolle ja määräsi molemmille viiden kuukauden ehdolliset vankeusrangaistukset.
Yksi Venäjällä asuva Venäjän kansalainen vetosi siihen, ettei asuisikaan Venäjällä, vaan Montenegrossa. Hän oli kuitenkin antanut tietoihinsa osoitteen Pietarissa. Mies oli koulutukseltaan juristi, kertoi ensin olevansa työtön, sitten tekevänsä etätöitä, ja ilmoitti kuukausitulokseen aluksi 500–800 euroa, jota myöhemmin kuitenkin väitti vuosiansiokseen. Palatessaan Venäjälle keväällä 2023 hänellä oli mukanaan 3000 Yhdysvaltojen dollaria ja 900 euroa. Hän lähti ilman käteisiä ja 15 päiväsakon tuomion kanssa.
Tavallisimmin Venäjällä asuvat Venäjän kansalaiset, jotka joutuivat tekemisiin pakotevalvonnan kanssa juuri takaisin palatessaan, olivat juuri Pietarin asukkaita. Kaikista ei tietysti ole varmuutta: jokaisen kotipaikkaa ei oikeuden ratkaisuissa mainittu. Mutta niistä, joiden kotipaikka mainittiin, kerrottiin juuri Pietari.
Yli kolmanneksessa oikeuksien käsittelemistä tapauksista vastaajana oli nykyinen tai entinen Venäjän kansalainen, joka asui vakituisesti Suomessa. Suomessa asumisesta joko kerrottiin käräjäoikeuden ratkaisussa tai se oli pääteltävissä vähintään siitä, että vastaajille kerrottiin suomalainen henkilötunnus. Osassa tapauksia oleskelu Suomessa oli pääteltävissä myös oikeudessa käsitellyn tapauksen luonteesta.
Kansalaiset
Näin oli esimerkiksi yhden kuljetusyrittäjän ja kahden vientiasiakirjoihin liittyneen ihmisen kolmessa erillisessä oikeustapauksessa. Kuljetusyrittäjä on Suomen kansalainen, joka oli tuomassa Suomeen puuhaketta väärällä tullinimikkeellä. Hän käytti nimikettä, jota pakotteet eivät koskeneet, vaikka todellisuudessa lastina oli pakotteiden alaista tavaraa. Hänet myös tuomittiin. Kahdessa muussa tapauksessa huolintayhtiöissä työskennelleet vapautettiin syytteistä. Yhdessä tapauksessa belgialaisia oluttynnyreitä oltiin palauttamassa tyhjinä Turkista Venäjän kautta Belgiaan, ja toisessa viemässä Venäjälle kiviporanterää, jolle ei ollut vientilupaa. Poranterän tapauksessa vientiluvan kanssa kikkaillut mies tuomittiin, mutta huolintayhtiössä työskennelleen naisen syyte hylättiin. Oluttynnyrien tapauksessa epäselvyys passitusasiakirjassa ei ollut oikeuden mukaan rikos.
Oikeustapausten vastaajissa oli myös ainakin kaksi Venäjän ja Ukrainan kaksoiskansalaista, kaksi nimiensä perusteella valkovenäläistä, sekä vähintään yksi Suomen ja Venäjän kaksoiskansalainen. Todellisuudessa kaksoiskansalaisia saattaa olla enemmänkin, mutta aineiston perusteella asiasta ei ollut mahdollisuutta varmistua.
Kaksoiskansalaisen tapausta on käsitelty aiemminkin julkisuudessa. Räikeydessään ja järjestelmällisyydessään se ansaitsee kuitenkin vielä tulla kerratuksi. Syksyllä 2015 mies kirjoitti sosiaaliseen mediaan: Elämä ansaitsee tulla eletyksi niin, että Google tietää siitä! Someprofiilin kansikuvana komeilee presidentti Vladimir Putin.
Mies jäi kiinni Vaalimaan tullissa elokuussa 2022. Hänellä oli yli 2000 euroa käteistä ja hänen autostaan löytyi piilotettuna 1300 luotia, 650 hylsyä, muita ampumatarvikkeita sekä sotilaskäyttöön tarkoitettu kiikaritähtäin. Keskusrikospoliisin rikostiedustelu oli jo aiemmin saanut vinkkitietoa ampumatarviketilauksista, ja koska miehen menneisyys oli tiedossa, häneen oli otettu yhteyttä ja kysytty mitä tämä puuhaa. Mies oli kertonut vievänsä ampumatarvikkeita pietarilaiselle ampumaradalle, joka Helsingin Sanomien tietojen mukaan oli nimeltään Nevski-keskus. Mies tosin väitti vielä oikeudessakin, että keskuksessa toimiva Marat-niminen tilaaja olisi georgialainen ja välittäisi tarvikkeet eteenpäin Georgiaan. HS:n mukaan Nevski-keskus mainostaa kouluttavansa Ukrainan rintamalle mobilisoituja sotilaita.
Mies kävi Suomessa pari kertaa viikossa. Hän myönsi saavansa tarvikkeista palkkiota: luodeista ja hylsyistä 20 prosenttia ja muista tarvikkeista 10 prosenttia hankintahinnasta. Hän selitti, ettei ollut omasta mielestään tehnyt mitään kiellettyä: häneen yhteyttä ottanut poliisikin oli sanonut, ettei luotien ja hylsyjen hankkimiseen tarvittu lupia ja viesteissä oli käytetty hymiöitä.
Miehen menneisyyttä sivutaan myös Kymenlaakson käräjäoikeuden tammikuussa antamassa tuomiossa. Hänelle oli aiemmin määrätty kolmen ja puolen vuoden ehdoton vankeusrangaistus törkeästä veropetoksesta: hän vei johtamansa tullivaraston kautta yli 200 000 kännykkää Suomesta myytäväksi Pietariin ja vältti valheellisin keinoin yli kahdeksan miljoonan euron tullimaksut. Kun miehen tuomio oli annettu, hän pakeni Pietariin välttelemään sitä, joten poliisi antoi hänestä vuonna 2016 kansainvälisen etsintäkuulutuksen. Mies oli pakoillut tuomiotaan noin kymmenen vuotta ja tuli Suomeen vasta, kun etsintäkuulutus oli vanhentunut.
Hymiöistä riippumatta mies tuomittiin säännöstelyrikoksesta, törkeästä säännöstelyrikoksesta ja puolustustarvikkeiden maastavientirikoksesta yhdeksän kuukauden ehdolliseen vankeuteen sekä menettämään 10 000 euroa saamiaan palkkioita rikoshyötynä.
Mies vaikuttaa oleskelevan vakituisesti Pietarissa ja käyneen Suomessa viimeksi huhtikuussa.
Näin selvitys tehtiin: Verkkouutiset tilasi ja kävi läpi yhteensä 32 Suomen oikeusasteissa käsiteltyä pakotteiden valvontaan liittyvää oikeustapausta helmikuun 2022 ja talven 2024 väliltä. Aineisto saatiin tilaamalla Oikeusrekisterikeskuksesta tiedot Suomessa kyseisellä ajanjaksolla käsitellyistä säännöstelyrikoksista ja törkeistä säännöstelyrikoksista sekä pyytämällä niiden ratkaisut tapaukset käsitelleistä käräjä- ja hovioikeuksista. Aineistosta jäi puuttumaan julkisuudessa jo laajasti käsitelty Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden maaliskuussa Ranskan kansalaiselle langettama yhdeksän kuukauden ehdollinen vankeustuomio.
