Kuntarahoituksen suhdanne-ennusteen mukaan kotimainen kulutus oli alkuvuonna vahvaa, mikä veti bruttokansantuotteen lievään kasvuun, vaikka vienti ja investoinnit pysyttelivät alamaissa.
Loppuvuodeksi odotettu talouden piristyminen edellyttää yksityisen kulutuksen kasvun jatkumista, mutta heikko kuluttajien luottamus, arvonlisäveron korotus sekä odotuksia pienemmät koronlaskut saattavat latistaa nousua.
Kuntien yhteenlaskettu vuositulos laskee 1,7 miljardista eurosta noin 400 miljoonaan euroon. Tästäkin tuloksesta suurin osa tulee yhtiöittämisistä sekä omaisuuden, erityisesti sotekiinteistöjen myynnistä.
Suomen BKT kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,2 prosenttia. Vuositasolla kokonaistuotannon kasvu oli kuitenkin edelleen reilun prosentin verran miinuksella.
Kysyntätekijöiden kehitys oli alkuvuonna hyvin kaksijakoista. Kotimaisen kulutuksen vahva elpyminen kannatteli taloutta, mutta vienti ja investoinnit supistuivat voimakkaasti.
– Yksityisestä kulutuksesta on odotettu suhdannekäänteen keskeisintä ajuria ja ensimmäiset maistiaiset tästä on nyt saatu. Kotitaloussektorin näkymiin liittyy silti edelleen paljon epävarmuutta. Kuluttajien luottamus on yhä poikkeuksellisen matalalla ja uhka työttömyydestä on noussut, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.
– Myös odotukset Euroopan keskuspankin koronlaskuista ovat viime kuukausina liudentuneet ja siten velallisten korkorasitus näyttäisi helpottavan toivottua verkkaisemmin. Lisäksi syyskuun alussa voimaan tuleva yleisen arvonlisäveron korotus väistämättä jarruttaa ostovoiman toipumista, hän jatkaa.
Kitkatekijöistä huolimatta keinahteleva käänne parempaan on jo näköpiirissä. Euroalueen ja koko maailmantalouden kasvu vahvistuu odotettua ripeämmin, mikä piristää viennin näkymiä.
– Suomen talouden elpymisnopeus on kuitenkin nyt poikkeuksellisen riippuvainen EKP:n rahapolitiikasta. Korkotason tuntuva aleneminen tukisi sekä kulutusta että investointeja, Vesala toteaa.
Vaikka taantuma on jo hiljalleen jäämässä taakse, Kuntarahoitus arvioi koko tämän vuoden BKT-kasvun jäävän 0,5 prosenttia negatiiviseksi. Sen sijaan ensi vuonna kasvua vauhdittaa kysyntätekijöiden laaja-alainen elpyminen.
Ennustejakson loppua kohden vihreän siirtymän investointihankkeet sekä rakennusalan toipuminen ylläpitävät talouden kasvumomentumia. Kuntarahoitus odottaa bkt-kasvun yltävän 2,0 prosenttiin vuosina 2025 ja 2026.
Rakennusalan ahdinko sekä konkurssimäärien yleinen kasvu pitävät työttömyyden vielä jonkin aikaa nousussa. Kuntarahoituksen ennuste kuluvan vuoden keskimääräiseksi työttömyysasteeksi on edelleen 8,0 prosenttia.
Työttömyys kääntyy selvemmin laskuun vasta ensi vuonna, jolloin se laskee 7,5 prosenttiin ja vuonna 2026 edelleen 6,8 prosenttiin.
Inflaatiopaine on Suomessa hellittänyt selvästi muuta euroalutta nopeammin, mutta arvonlisäveron korotus nostaa loppuvuodesta hintoja. Alkusyksystä inflaatiossa nähdään myös tekninen pomppu, kun sähkön hintaindeksiin liittyvän laskentavirheen vaikutus poistuu vertailujakson luvuista. Kuntarahoitus nostaa siksi kuluvan vuoden inflaatioennusteen 2,4 prosenttiin.
