Kiina on rakentamassa megaluokan satamaa Etelä-Amerikkaan Perun Chancayhyn. Satamalla Kiina voisi haastaa Yhdysvaltojen vaikutusvallan resurssirikkaalla alueella, jota maa on pitkään pitänyt takapihanaan. Asiasta kirjoittaa The Wall Street Journal -lehti.
Chancayn syväsatama-projektin merkitystä Kiinalle kuvaa se, että maan johtajan Xi Jinpingin odotetaan vihkivän sen käyttöön vuoden lopussa.
Chancayn sataman myötä Aasian ja Etelä-Amerikan välisen kaupan ja toimitusaikojen odotetaan nopeutuvan merkittävästi. Enemmistön satamasta omistaa Coscona tunnettu jättimäinen China Ocean Shipping -konserni.
Satama voi avata uusia markkinoita Kiinan sähköajoneuvoille ja muille vientituotteille. Kiina on jo suurin kauppakumppani suurimmalle osalle Etelä-Amerikan maista.
Yhdysvallat on huolissaan siitä, että Kiinan merkittävän jalansijan myös maa voi vahvistaa otettaan Etelä-Amerikan luonnonvaroista, syventää vaikutusvaltaansa Yhdysvaltain lähinaapureiden keskuudessa ja lopulta sijoittaa armeijansa lähelle.
– Tämä tekee kiinalaisille entistä helpommaksi poimia resurssit alueelta, joten sen pitäisi olla huolestuttavaa, yhdysvaltalainen kenraali Laura Richardson sanoi viime kuussa Floridan kansainvälisen yliopiston turvallisuuskonferenssissa.
WSJ:n haastattelemien entisten amerikkalaisten viranomaisten mukaan hanke korostaa diplomaattista tyhjyyttä, jonka Yhdysvallat on jättänyt Latinalaiseen Amerikkaan, koska se on keskittänyt resurssejaan muualle, viimeksi Ukrainaan ja Lähi-itään.
– Tämä muuttaa pelin. Se todella asettaa Kiinan uudella tavalla Etelä-Amerikassa portiksi globaaleille markkinoille. Se ei ole vain kaupallinen kysymys siinä vaiheessa, se on strateginen kysymys, sanoi Eric Farnsworth, joka on entinen korkea-arvoinen ulkoministeriön diplomaatti.
Satama sijaitsee noin 80 kilometriä Perun pääkaupungista Limasta pohjoiseen. Kiinan pankkilainoilla rahoittama 3,5 miljardin dollarin satama on Etelä-Amerikan Tyynenmeren rannikon ensimmäinen satama, joka pystyy vastaanottamaan suuria aluksia lähes 60 metrin syvyytensä vuoksi. Tämä mahdollistaa yrityksille rahdin lähettämisen suoraan Peruun sen sijaan, että pienemmät alukset matkaisivat ensin Meksikoon tai Kaliforniaan.
Kiinalla on käynnissä suuri joukko infrainvestointeja Etelä-Amerikkaan.
Latinalaisen Amerikan suurin talous Brasilia haluaa kehittää puolijohteita Kiinan kanssa torjuttuaan Yhdysvaltojen pyynnöt sulkea Huawei Technologies pois 5G-verkoista. Kiinalaiset yritykset rakentavat metroa Kolumbian pääkaupunkiin Bogotaan. Honduras katkaisi suhteet Taiwaniin toivoen saavansa kiinalaisten investointien tulvan. Argentiinassa Kiina ostaa litiumkaivoksia, jotka ovat sähköautojen olennainen osa.
Peru on suhtautunut myönteisesti Kiinan investointeihin – oli kyse sitten satamasta, kuparikaivoksesta tai sähköstä, mikä on kiinalaisyrityksille hallinnan käytännössä koko pääkaupunki Liman sähkönjakelussa.
– Peru lisää entisestään taloudellista riippuvuuttaan Kiinasta ja tekee itsensä haavoittuvaiseksi mahdolliselle Kiinan taloudelliselle pakottamiselle, sanoi Floridan kansainvälisen yliopiston Kiinan ja Latinalaisen Amerikan suhteiden asiantuntija Leland Lazarus WSJ:lle.
