Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti kevään kehysriihessä lakkauttaa edeltävän Sanna Marinin (sd.) hallituksen aloitteesta perustetun osatyökykyisiä työllistävän valtion erityistehtäväyhtiö Työkanavan, joka oli onnistunut työllistämään vain 17 osatyökykyistä.
Työministeri Arto Satosen (kok.) mukaan Työkanava epäonnistui tehtävässään, eikä tulevien vuosien tavoitteiden saavuttaminen näyttänyt realistiselta.
– Tavoite oli, että vuoteen 2023 mennessä 170 osatyökykyistä olisi työllistetty, mutta tästä toteutui vain 17. Ei näyttänyt myöskään realistiselta, että tuleville vuosille asetetut tavoitteet toteutuisivat, Satonen sanoo Talouselämälle.
Työkanava sai valtaosan rahoituksestaan EU:n RFF-rahastosta, jota varten hallitus hakee nyt uuden kohteen. Suoraa valtion rahaa on tähän mennessä käytetty puolitoista miljoonaa euroa. Työkanavalle oli tuleviksi vuosiksi budjetoitu viisi miljoonaa euroa vuosittain.
Satosen mukaan valtion säästötalkoot vaikuttivat Työkanavan alasajoon, mutta ensisijaisena syynä oli työllisyystavoitteista jääminen.
Työkanavan perustamisessa haettiin mallia Ruotsista. Myös Satonen oli viime kaudella tutustumassa Ruotsissa Samhalliin ja hän muistelee äänestäneensä eduskunnassa Työkanava Oy:n perustamisen puolesta.
Sittemmin osoittautui, ettei Työkanava yllä ruotsalaisen versionsa menestykseen. Satonen epäilee syyksi sen, että Suomessa osatyökykyisiä työllistää jo niin moni muu taho.
– Esimerkiksi SPR, kierrätyskeskukset ja seurakunnat ovat ympäri maata tarjonneet mahdollisuuksia tälle samalla kohderyhmälle. On erilaisia työpajoja ja muita.
Hankkeen puolustajat ovat ihmetelleet, miksi Työkanava piti lakkauttaa eikä sitä myyty esimerkiksi kaupungeille, joilla on ensi vuodesta lähtien vahva taloudellinen intressi osatyökykyisten parempaan työllistymiseen.
– He voivat vastaavaa toimintaa tehdä itse ja toteuttaa sellaisen niiden kumppaneiden kanssa, joita heillä jo on. Jos Työkanava on työllistänyt 17 ihmistä, se ei tätä osatyökykyisten ongelmaa ratkaise millään, ministeri toteaa.
