Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tuoreen tilaston mukaan alkoholijuomien kokonaiskulutus Suomessa oli 8,7 litraa sataprosenttisena alkoholina 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Tämä on 2,4 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2022.
Alkoholijuomien kokonaiskulutus muodostuu alkoholijuomien vähittäismyynnistä ja anniskelumyynnistä Suomessa sekä suomalaisten ulkomailta tuomasta alkoholista ja alkoholin verkko-ostoista.
Alkoholin kokonaiskulutus on ollut laskussa vuodesta 2007.
– Alkoholinkulutuksen väheneminen on hyvä asia, joka on vaikuttanut myönteisesti suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Vahvempien alkoholijuomien saatavuuden lisääminen nakertaa vähitellen pohjaa kansalliselta alkoholipolitiikalta, ja siten myös suotuisalta kehitykseltä alkoholin kokonaiskulutuksessa, sanoo THL:n johtava asiantuntija Thomas Karlsson.
Alkoholijuomien myynnissä on alueellisia eroja
Alkoholia myydään enemmän Itä- kuin Länsi-Suomessa, ja enemmän Pohjois- kuin Etelä-Suomessa. Pohjois-Suomen (10,5 litraa 100-prosenttista alkoholia per 15 vuotta täyttänyt asukas) myyntiä nostaa matkailu ja Itä-Suomen mökkipaikkakunnilla Etelä-Savossa (9,3 litraa) ja Etelä-Karjalassa (8,6 litraa) myyntimääriin vaikuttavat myös kesäasukkaat.
Itä-Suomen hyvinvointialueilla alkoholisairastavuus ja -kuolleisuus ovat kuitenkin Länsi-Suomea suurempia, joten myös alueiden vakituiset asukkaat kuluttavat enemmän alkoholia kuin Länsi-Suomessa.
– Uudenmaan jakautuminen pienemmiksi hyvinvointialueiksi toi esiin sen, että Itä-, Keski- ja Länsi-Uudellamaalla myydään koko maan keskitasoa vähemmän alkoholia. Helsingissä myydään koko maan keskiarvon verran, kertoo THL:n erityisasiantuntija Marke Jääskeläinen.
Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan hyvinvointialueilla myydään maan keskiarvoa (7,4 litraa) vähemmän alkoholia. Vähiten alkoholia myytiin vuonna 2023 Pohjanmaan hyvinvointialueella eli kuusi litraa. Ahvenanmaan myynnin vähäisyyttä selittää ahvenanmaalaisten risteilyaluksilta hankkima alkoholi.
– Alueelliset erot myynnissä korostavat sitä, että valtakunnallisella alkoholipolitiikalla on erilaisia vaikutuksia alueellisesti, oli kyse sitten järjestyshäiriöistä, tapaturmista tai pidemmän aikavälin kuormituksesta sote-palveluissa. Tänä vuonna sote-rahoitusta on leikattu samalla kun vahvempien alkoholijuomien saatavuutta laajennettiin. Tämä voi lisätä kuormitusta myös sote-palveluissa, Karlsson arvioi.
Alkoholijuomien kulutus ravintoloissa ja matkustajatuonti lisääntyivät
Alkoholijuomien ostaminen vähittäismyynnistä eli päivittäistavarakaupoista ja Alkosta väheni viime vuonna kolme prosenttia. Vähittäiskulutuksen osuus kokonaiskulutuksesta oli 75 prosenttia, joten sen väheneminen vaikutti kokonaiskulutukseen enemmän kuin matkustajatuonnin ja anniskelukulutuksen kasvu.
Alkoholijuomien ostaminen ulkomaisista verkkokaupoista väheni huomattavasti, noin 62 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna.
– Alkoholijuomien kulutuksen jakautumisessa eri hankintakanaviin näkyy edelleen paluu koronapandemiaa edeltävään tilanteeseen. Anniskelukulutus ravintoloissa lisääntyi hieman vähittäismyynnin edelleen vähentyessä. Myös matkustajatuonti lisääntyi toista vuotta peräkkäin, Jääskeläinen kertoo.
Juomasekoitusten kulutus lisääntyi lähes 15 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Muiden juomaryhmien kulutus väheni.
Oluet olivat edelleen suurin juomaryhmä 46 prosentin osuudella. Väkevien alkoholijuomien osuus kulutuksesta oli 21 prosenttia, ja mietojen viinien osuus 20 prosenttia.
