Pienten lasten vakavat hammasvaivat ovat yleistyneet Suomessa räjähdysmäisesti. Uudellamaalla Hus Helsingin yliopistollinen sairaala vastaanotti vuonna 2023 yli 2000 lähetettä lasten (0–16-vuotiaiden) nukutushammashoitoon, uutisoi Ilta-Sanomat Hus Helsingin tietoihin viitaten.
– Selkeästi suurin ryhmä nukutushammashoitoon tulevia lapsia on 3–5-vuotiaita, Husin apulaisylihammaslääkäri Heikki Alapulli kertoo IS:n haastattelussa.
Hän selittää, että jos lapsen hampaat joudutaan korjaamaan nukutuksessa, vauriot ovat jo suuria.
– Silloin ei puhuta yhdestä tai kahdesta reiästä. Ei ole tavatonta, että jokaisessa hampaassa on jotain korjattavaa. Eikä ole tavatonta, että useita hampaita joudutaan poistamaan.
Alapulli kertoo, että nuorimmat potilaat, joilta pitää poistaa hampaita, ovat kaksivuotiaita. Vastaavaa ei ole Suomessa nähty.
– On uusi ilmiö Suomessa, että on pieniä lapsia, joiden suunterveys on todella huonossa kunnossa.
Kasvu on ollut hurjaa, sillä vuonna 2019 nukutushoidossa hoidettiin noin 1100 lapsen hampaat. Alapulli arvioi vuoden 2024 ensimmäisten kuukausien perusteella, että tilanne ei ole helpottamassa.
Kuluvana vuonna Hus on vastaanottanut kuukaudessa keskimäärin 180 lähetettä lasten nukutushammashoitoon.
– Ei lähetteiden määrä ole putoamassa, vaan päinvastoin.
Suomessa ei ole yhtenäistä rekisteriä, josta selviäisi koko valtakunnan tarkka tilanne. Valtakunnallinen rekisteri nukutushammashoidosta on tekeillä, mutta se edellyttää, että sairaanhoitopiirit muuttavat kirjausmenetelmiään.
Lähetteiden määrä kertoo joka tapauksessa siitä, että lasten hampaat ovat huonommassa kunnossa kuin aiemmin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylihammaslääkäri Ulla Harjunmaa sanoo IS:n haastattelussa, että lähetteiden määrä kuvastaa myös yhteiskunnallista muutosta. Suunterveyden ongelmat korostuvat niillä, joilla on muitakin ongelmia.
– Se kertoo usein erilaisista sosioekonomisista ongelmista perheissä.
Alapulli on samaa mieltä.
– Siinä joukossa on varmasti enemmän perheitä, jotka eivät syystä tai toisesta pysty huolehtimaan lapsen suunterveydestä.
Taustalla on myös kulttuurisia tekijöitä ja tietoisuuden puutetta, Harjunmaa sanoo.
Harjunmaa korostaa vanhempien esimerkin merkitystä hampaiden hoidossa.
Huono suunterveys voi johtaa muun muassa särkyyn, tulehduksiin, reikiintymiseen ja oikomishoitoon, jos maitohampaita joudutaan poistamaan ennenaikaisesti.
Jos lapsena alkaneet hammasvaivat periytyvät aikuisuuteen, seuraukset voivat olla jopa hengenvaarallisia. Harjunmaa kertoo, että esimerkiksi märkivät hampaat voivat johtaa hengenvaaralliseen tulehdukseen. Pienillä lapsilla ne ovat onneksi harvinaisia.