Kokoomus saa neljännen lääkäritaustaisen kansanedustajan eduskuntaryhmäänsä heinäkuussa, kun helsinkiläinen Maaret Castrén nousee uudeksi kansanedustajaksi. Castrén korvaa Aura Sallan (kok.), joka valittiin Euroopan parlamenttiin.
Vuonna 1959 syntynyt Castrén on toiminut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) toimialajohtajana ja akuuttilääketieteen professorina Helsingin yliopistossa. Viime vuoden eduskuntavaaleissa hän sai 3699 ääntä Helsingistä.
– Todella kiva on aloittaa kansanedustajana. Olen jo julkisen terveydenhuollon puolelta eläkeiässä. En kuitenkaan ole millään lailla vähäisempi energiatasoiltani, joten on hauskaa päästä oppimaan uusia asioita ja vielä antamaan kolme vuotta yhteiskunnalle niin sanotusti takaisin, Castrén sanoo Verkkouutisten haastattelussa.
Castrén aikoo kansanedustajana tukea hallitusohjelmaa ja olla potilaan, sivistyksen ja tieteen asialla.
– Yliopiston professorina tiedän, kuinka tärkeää on tutkimuksen kautta suunnata rahat mahdollisimman oikein varsinkin silloin, kun rahaa on vähän.
Castrén toimii myös Helsingin kaupunginvaltuutettuna. Hänellä on 40-vuotinen työkokemus sote-alalta.
– Sote on aikamoisessa kriisissä. Ei ole salaisuus, että kokoomus ei tykännyt sote-uudistuksesta. Nyt se on tehty ja siitä pitäisi tehdä paras mahdollinen. Se ei onnistu ilman tiivistä yhteistyötä potilastasolle asti. Tällä hetkellä on paljon niin sanotusti turhaa käyttöä, kun potilaat eivät löydä oikeita paikkoja. Sama potilas voi olla useammassa rattaassa yhtä aikaa. Se ei ole kenellekään hyvä eikä ole kustannustehokasta, hän arvioi.
Nousevan kansanedustajan mukaan potilaat ohjautuvat yhteispäivystyksiin, kun muuta paikkaa hoidolle ei löydy.
– Päivystys on toki 24/7 auki, mutta se ei ole oikea paikka. Mistä sitten aloitetaan solmujen purkaminen; laitetaanko kotihoito kuntoon, jotta vanhukset voisivat turvallisesti kotiutua hoivapaikoista. Onko hoivalaitosproblematiikka se, johon ensimmäisenä iskemme kyntemme. Vai olisiko ratkaisu se, että potilas saisi perusterveydenhuollosta nopeasti tarvitsemansa avun, ettei tarvitsisi hakeutua kalliiseen erikoissairaanhoitoon. Jos koko systeemiä ei pysty avaamaan, niin päätetään, mistä paikasta aloitetaan ja laitetaan paukut siihen, Castrén pohtii.
Hän muistuttaa, että jokaisessa yhteisössä, jossa on jouduttu pakon edessä miettimään säästöjä, on tullut ilmi sellaista toimintaa, joka on joko päällekkäistä tai turhaa.
– On hyvä asia, että joudutaan läpinäkyvästi katsomaan, mitä on tehty. Kaikki annettava hoito ei ole vaikuttavaa. Potilaiden pitää saada vaikuttavaa ja laadukasta hoitoa. Tämä keskustelu on vielä aika lapsenkengissä Suomessa.
Castrénin mukaan sote-uudistus on nostanut hallinnollisia kuluja.
Hän arvioi, että Hus-alueen henkilöstötilanne on tällä hetkellä parempi kuin vuosi sitten.
– Meillä on henkilöstön osalta mukava tilanne. Saamme henkilökuntaa tällä hetkellä. Yhteispäivystyksissä ei nähdä sellaisia ruuhkia kuin reilu vuosi sitten. Potilaat pääsevät eteenpäin, jonka täytyy tarkoittaa, että muuallakin on parempi tilanne kuin vuosi sitten, hän arvioi henkilöstön riittävyyttä.
Erikoissairaanhoidon menot ovat lähes kaksinkertaistuneet viimeisen 20 vuoden aikana. Kustannusten nousun taustalla on useita tekijöitä.
– Ihmiset ovat monisairaampia, ja heillä on useampia lääkityksiä ja tauteja. Yhteispäivystyksiin päätyy enemmän monisairaampia, joten hoito on kalliimpaa ja monimutkaisempaa. Samaan aikaan lääketiede kehittyy. Tulee uusia lääkkeitä ja laitteita, jotka ovat aiempaa kalliimpia ja lisäävät kustannuksia, Castrén arvioi syitä kustannuskehityksen taustalla.
– Tarvitsemme koko yhteiskuntaa potilaita myöten mukaan savottaan, että saamme rahat riittämään vaikuttavaan hyvään hoitoon kaikille niille, jotka sitä tarvitsevat, hän kiteyttää.
Husin yhtymähallitus päätti kesäkuussa leikata ensi vuoden talousarviokehyksestä 44 miljoonaa euroa lisää aiempien säästöjen lisäksi. Yhteensä Husin seuraavien vuosien leikkaukset nousevat lähes 300 miljoonaan euroon. Tämän seurauksena pitkän linjan poliitikko Osmo Soininvaara (vihr.) ilmoitti eroavansa Hus-yhtymän hallituksesta.
Soininvaara kirjoitti eroaan perustelleessa blogissa, että ”laki takaa oikeuden laadukkaaseen hoitoon määräajassa, mutta terveydenhuollon rahoitus ei vastaa sitä, mitä laki lupaa”.
Castrén on tästä faktisesti samaa mieltä.
– Säästöt ovat niin kovia, että täytyy priorisoida ja joistain asioista täytyy tinkiä. Kaikkea ei voi enää tarjota. Se on ymmärrettävää, mikäli 300 miljoonaa viedään pois aika nopealla aikataululla. Emme voi antaa ihan kaikkea sitä, mikä aikaisemmin annettiin. Osa siitä on varmaan ihan järkevää ja saadaan hoidettua niin, että potilaat saavat hyvää hoitoa. Kyllä siellä voi mennä sellaisia hoitoja, joita on tarve antaa nopealla aikataululla.
Mitä muita asioita aiot kansanedustajana nostaa esiin?
– Mielestäni pitäisi oikeasti miettiä, miten saataisiin säilytettyä ruotsi vahvana toisena kotimaisena äidinkielenä. Se ei ole itsestään selvää enää, että meillä löytyy soten puolella ruotsia osaavia henkilöitä, hän toteaa.
– Selkokielisyydestä on paljon puhuttu Husissa viime aikoina. On paljon potilaita, joilla on kognitiivista vaikeutta, muistisairautta ja lukihäiriöitä. Mikseivät kaikki tekstit voisi olla selkokielellä, joita kaikki ymmärtäisivät. Nämä ovat pieniä elämää helpottavia juttuja, Castrén muistuttaa.
