Puola käyttää Notes from Poland -uutissivuston (NfP) mukaan tänä vuonna puolustukseen 4,12 prosenttia bruttokansantuotteestaan. Bkt-osuus on Naton jäsenmaiden korkein ja yli kaksinkertainen liittokunnan 2 prosentin vähimmäistavoitteeseen nähden.
Vuonna 2023 Puola käytti puolustukseen 3,92 prosenttia bkt:staan. Osuus oikeutti myös silloin ykkössijaan Nato-maiden keskinäisessä vertailussa ja oli yli kaksi kertaa suurempi kuin kymmenen vuotta sitten.
Puolan jälkeen suurimman bkt-osuuden puolustukseen käyttävät Nato-maista tänä vuonna Viro (3,43 prosenttia), Yhdysvallat (3,38 prosenttia), Latvia (3,15 prosenttia) ja Kreikka (3,08 prosenttia). Pienin bkt-osuus on Espanjalla (1,28 %), Slovenialla (1,29 %), Luxemburgilla (1,29 %) ja Naton päämajaa isännöivällä Belgialla (1,30 %).
– Puola on kasvattanut puolustusmenojaan Venäjän vuonna 2022 tapahtuneen Ukrainan hyökkäyksen jälkeen nopeassa tahdissa. Viime vuonna silloinen Laki ja oikeus -puolueen (PiS) hallitus lupasi kasvattaa menot 4 prosenttiin bkt:sta, ja joulukuussa valtaan noussut uusi hallituskoalitio on pitänyt kiinni tästä tavoitteesta, NfP raportoi.
Absoluuttisina summina Puolan arvioidut 35 miljardin dollarin puolustusmenot vuonna 2024 ovat NfP:n mukaan Naton viidenneksi korkeimmat Yhdysvaltojen (968 miljardia dollaria), Saksan (98 miljardia dollaria), Britannian (82 miljardia dollaria) ja Ranskan (64 miljardia dollaria) jälkeen.
Puolan edellinen PiS-johtoinen hallitus tilasi muun muassa yhdysvaltalaisia Abrams-panssarivaunuja, panssarihaupitseja, uuden sukupolven hävittäjiä, raketinheittimiä ja ilmapuolustusjärjestelmiä.
Nykyinen pääministeri Donald Tuskin hallitus on jatkanut voimakasta panostusta sotilasmenoihin ja maan itärajan vahvistamiseen. Tusk on kehottanut myös muita eurooppalaisia maita lisäämään puolustusmenojaan.