Kaksikymmentäneljä vuotta sitten, heinäkuussa 2000, Venäjän presidentiksi vastikään valittu Vladimir Putin sai Japanissa pidetyssä johtavien teollisuusmaiden G8-huippukokouksessa innostuneen vastaanoton.
Matkalla kokoukseen Putin oli amerikkalaistutkija, tohtori Eugene Rumerin mukaan pysähtynyt Pjongjangissa ja ilmoitti saaneensa Pohjois-Korean silloiselta johtajalta Kim Jong-ililtä tiedon, että Pohjois-Korea ei ollut kiinnostunut kehittämään omia ballistisia ohjuksia, vaan tyytyisi harjoittamaan ”rauhanomaista avaruustutkimusta”.
Kuukautta myöhemmin Kim teki Putinin ilmoituksesta pilkkaa toteamalla, että se, mitä hän oli tälle kertonut, oli pelkkä vitsi.
– Kontrasti silloisen ja nykyisen Putinin välillä ei voisi olla jyrkempi. Tällä viikolla Putin matkusti Pjongjangiin syleilemään diktaattorikollegaansa ja kansainvälisen yhteisön hylkiötä. Hän heikentää räikeästi Pohjois-Korean ydinasepyrkimysten hillitsemiseen tähtääviä ponnistuksia, joita Venäjä on ollut YK:n turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä luomassa ja sitoutunut osaltaan toteuttamaan, ajatushautomo Carnegien Venäjän ja Euraasian tutkimusohjelmaa johtava Rumer kirjoittaa artikkelissaan.
Mielistelläkseen Kim Jong-unia Putin lupaa nyt Venäjän tukevan Pohjois-Koreaa sille asetettujen pakotteiden kiertämisessä. Vierailunsa päätteeksi Putin allekirjoitti Pohjois-Korean kanssa kahdenvälisen kumppanuussopimuksen, johon sisältyy keskinäistä turvallisuusapua koskeva lauseke.
Ennen nykyistä tehtäväänsä Eugene Rumer on työskennellyt muun muassa Yhdysvaltain ulkoministeriössä, kansallisessa turvallisuusneuvostossa sekä International Institute for Strategic Studies -ajatushautomossa.
Voittoon hinnalla millä hyvänsä
Strategista kumppanuussopimusta Pohjois-Korean kanssa Rumer luonnehtii uudeksi pohjanoteeraukseksi Putinille – miehelle, joka on jo entuudestaan Kansainvälisen rikostuomioistuimen etsintäkuuluttama epäiltynä osallisuudesta sotarikoksiin Ukrainassa.
– Pohjois-Korean diktaattorin syleileminen on kuitenkin loogista jatkoa Putinin linjalle hänen aloitettuaan täysimittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan. Hän laittoi asemansa likoon saavuttaakseen voiton Ukrainassa. Kun voitto osoittautui saavuttamattomaksi, hän on jatkanut täysillä eteenpäin ja haluaa edelleen voittaa, vaikka se merkitsisi hänen maansa tuhoa, kriittisten diplomaattisten sekä turvallisuus- ja kauppasuhteiden katkaisemista länteen ja kaiken mahdollisen muuttamista aseiksi, Eugene Rumer sanoo.
Neuvostoliittoakin vaarallisempi roistovaltio
Kun Putinin armeijalta alkoivat loppua tykistökranaatit, hän kääntyi Kimin puoleen saadakseen apua. Pohjois-Korean diktaattori suostui ja lähetti Venäjälle ilmeisesti noin viisi miljoonaa kranaattia.
– Mitä Kim saa vastineeksi ”Korean kansan rakkaimmalta ystävältä”, ei ole tiedossa. Kun Kim vieraili vuonna 2023 Venäjällä, Putin vei hänet avaruuskeskukseen, mikä viittaa siihen, että Venäjä tarjoaa apua Pohjois-Korean ohjusohjelmalle, Rumer toteaa.
Putinin veljeilyä Pohjois-Korean kanssa ei pidä Rumerin mielestä tulkita merkiksi epätoivosta. Vaikka sotatoimet Ukrainassa eivät suju hyvin, Putin ei aio luovuttaa. Venäjän talous on osoittautunut kestävämmäksi kuin kukaan olisi odottanut, ja ystävät Pjongjangissa, Teheranissa ja Pekingissä seisovat yhä hyökkääjän tukena.
Vierailu Pohjois-Koreassa todistaa Rumerin mukaan ennen kaikkea siitä, että Putin aikoo jatkaa täysillä murhanhimoista sotaretkeään Ukrainan tuhoamiseksi ja että lännellä on vastassaan vaarallinen, päättäväinen ja pystyvä roistovaltio, joka saa kylmän sodan aikaisen Neuvostoliitonkin näyttämään hillityltä.
