Tarton yliopiston entinen professori Vjatšeslav Morozov tuomittiin hiljattain Viron oikeudessa kuudeksi vuodeksi ja kolmeksi kuukaudeksi vankeuteen vakoilusta. Venäläismies työskenteli Tartossa vuosina 2010-2024 paljastumiseensa asti.
Viron suojelupoliisi Kapon mukaan Venäjän sotilastiedustelupalvelu GRU oli värvännyt Morozovin jo 1990-luvun alussa.
– Tämä osoittaa, millaisella perspektiivillä ja laajuudella tiedustelutoimintaa tehdään, Viron sisäisen turvallisuuden instituutin johtaja Erkki Koort kirjoittaa Postimees -lehdessä.
Värväys on jatkuvaa ja sitä tehdään laajasti.
– Varmoja voidaan olla siitä, että tälläkin viikolla Venäjän tiedustelun puolelta kiinnitetään yhteistyöhön nuoria yliopisto-opiskelijoita, joista osa saattaa jäädä Virossa vakoilusta kiinni vasta vuonna 2054, hän kuvaa venäläistiedustelun pitkäjänteistä työtä.
Koort kertoo, että kohdennetun värväyksen lisäksi Venäjän tiedustelupalvelut harjoittavat myös niin sanottua joukkovärväystä. Näin varmistetaan se, että vakoojia on riittävästi myös 30 vuoden kuluttua tärkeissä asemissa ulkomailla. Ihmiset ovat ikään kuin varalla tehtäviin.
– Suurta osaa värvätyistä ihmisistä ei aktivoida agentteina tai heidät kirjataan tappioihin, Koort sanoo.
Morozovin vakoojaksi paljastuminen järkytti Viron akateemisia piirejä. Hänen on kerrottu olleen luennoillaan jopa Kreml-vastainen. Häntä on kuvailtu myös mieheksi, jota on vaikea kuvitella vakoojaksi.
Koort sanoo, että vakoojat ovatkin useimmiten täysin tavallisia ihmisiä. Sellaisia, joista ei ikinä uskoisi.
– Tämä on ainoa tapa vakoilla menestyksekkäästi. Jos hän olisi puhunut Kremlin versiota, hänellä ei olisi ollut mahdollisuutta työskennellä pitkään ja rakentaa luottamuksellisia suhteita, Koort sanoo.
– Tämä tekee vakoojan kiinni saamisen erittäin vaikeaksi, mutta Kapo on ehdottomasti työvoitollaan onnistunut, hän jatkaa.
LUE MYÖS:
Virossa vangittu professori työskenteli 30 vuotta GRU:n agenttina
