Suomen Yrittäjien johtaja ja pääekonomisti Juhana Brotherus pohtii erikoista ilmiötä, jossa kotitalouksien raha-asiat ovat keskimäärin hyvällä tolalla, mutta samalla luottamus omaan talouteen, kuten myös Suomen talouden kehitykseen, on pohjamudissa.
– Kotitalouksien talousnumerot ovat huikean hyvät, muutos vuoden takaiseen verrattuna: Tulot +5 miljardia euroa, rahoitusvarat +13 miljardia euroa. Velkaantumisaste -5 % (!), Brotherus havainnollistaa X-alustalla.
– Vahva talous ja työllisyys eivät kuitenkaan heijastu luottamusmittareihin. Jokin meni rikki korona-/energia-/turvallisuuskriisissä, hän jatkaa.
Brotheruksen mukaan velkaantumisasteen pieneneminen johtuu siitä, että uusia lainoja otetaan vähän ja vanhoja lyhennetään pois, ja samalla kotitalouksien tulot kuitenkin kasvavat.
Viime kuussa tulleita tuoreimpia kuluttajien luottamuslukuja Brotherus kuvaa ”aivan surkeiksi”. Mistä tämä yleinen synkistely sitten johtuu?
– Todella hyvä kysymys, Brotherus vastaa.
– Yksi vaihtoehto on, että kuluttajat osaavat ennakoida oikein tilanteensa, että huonosti tulee käymään.
Mittareiden mukaan Suomen talous kokonaisuutena pärjää kuitenkin kohtuullisesti, jos ei nyt suurta nousua näy, niin ei taantumaakaan, Brotherus aprikoi.
– Toinen vaihtoehto on, että kuluttajat ovat pessimistisiä aiheettomasti ja pelot ovat ylimitoitettuja, esimerkiksi inflaatio arvioidaan suuremmaksi kuin se oikeasti on. Mutta ainakaan ekonomistilla ei siihen ole vastausta, mistä tällainen voisi johtua.
– Kolmas vaihtoehto on, että vaikka nyt taloudessa meneekin kohtuullisesti ja monet numerot ovat parantumaan päin, niin aiemman kovan inflaatiopiikin aikana kotitalouksien ostovoima romahti. Moni kotitalous myös voi tuntea itsensä nyt köyhemmäksi kuin ennen asuntojen hintojen laskua, toteaa Brotherus.
Suomalaisten merkittävin omaisuus on usein kiinni omistusasunnossa.
Brotheruksen mielestä kyse voi olla siitäkin, että suomalaiset tarvitsevat nyt ”puoliintumisaikaa” aiemmista shokeista, joita korona, hyökkäyssota, energiakriisi, inflaatio ja korkojen nousu ovat aiheuttaneet.
– On ollut sellaisia kriisejä, mitä miesmuistiin ei ole nähty ja jollaisia täällä ei ole totuttu pohtimaan.
– Ajan myötä positiivinen tulo- ja työllisyyskehitys pikkuhiljaa tulee päällimmäiseksi, Brotherus uskoo, mutta jatkaa, että mitään ”hokkuspokkus-temppuja” tähän ei kuitenkaan ole, koska pessimismi tällä hetkellä on varsin laajaa.
Brotheruksen mukaan ihmisten säästämisinto ja varovaisuus kohdistuu etenkin suuriin hankintoihin ja päivittäisessä arjessa rahaa käytetään ihan kohtuullisesti.
Palveluiden kuluttamisessa sekä matkailussa näkyy vielä se, että tehdään asioita mitä korona-aikana ei voitu, tavarakaupassa taas koronan aikainen ylikulutus voi vaikuttaa vielä siten, ettei ole tarvetta ostaa mitään.
Synkillä uutisilla esimerkiksi Suomen valtiontalouden velkaantumisesta Brotherus ei usko olevan merkitystä, koska uutisointi on ollut varsin tasaista, eikä se ole nyt kielteisempää kuin yleensä.
Se, että suomalainen vihdoin uskaltaa tehdä isoja hankintoja ja lähteä esimerkiksi auto- tai asuntokaupoille vaatii Brotheruksen mukaan kahta asiaa.
– Sitä, että talouden todellisuus eli työllisyys ja ostovoima jatkavat kasvuaan ennakoidusti, eli myönteinen kehitys jatkuu.
– Toinen on se, mitä on hankala ennakoida, eli milloin ne mietteet kuluttajien korvien välissä kääntyvät. Kun taloustodellisuus on parempaa kuin ajatellaan, se jollain aikavälillä heijastuu myös kulutuskäytökseen ja luottamusmittareihin, ekonomisti toteaa.
Kotitalouksien talousnumerot huikean hyvät, muutos vuoden takaiseen verrattuna:
Tulot +5mrd €
Rahoitusvarat +13mrd €
Velkaantumisaste -5%(!)Vahva talous ja työllisyys eivät kuitenkaan heijastu luottamusmittareihin. Jokin meni rikki korona-/energia-/turvallisuuskriisissä. 😟 https://t.co/j2vBuaAFZF
— Juhana Brotherus (@JuhanaBrotherus) June 24, 2024
