Suomessa kirjoitetaan hallituksen toimesta tällä hetkellä sekä teollisuuden strategiaa että kasvuyrittäjyyden ohjelmaa. Tarvitsemme 15 vuoden talouden hitaaseen kasvuvauhtiin nyt uusia lääkkeitä.
Molemmat ohjelmat ovat erittäin tärkeitä. Ohjelmissa painottuu meidän perinteisten vahvuuksien vahvistaminen sekä yritykset, jotka ovat jo edenneet mikroyrityksiä suuremmiksi (mittelstand-yritykset).
Tällä hetkellä julkinen sektori haluaa panostaa voimakkaasti erityisesti teollisuuden uudistamiseen. Esimerkiksi uusi Teollisuussijoitus (TESI) on erityisesti teollisuuden rahoituslaitos.
Voidaankin kysyä, keskitytäänkö liikaakin muutamiin toimialoihin ja tietyn kokoisiin yrityksiin Suomen tulevaisuuden oljenkortena. Ovatko nopeimmat kasvun alat ja yritykset jossakin muualla? Syntyvätkö radikaalimmat innovaatiot mikroyrityksissä?
Luovat alat työllistävät tällä hetkellä 136 000 ihmistä Suomessa. Se synnyttää aineetonta varallisuutta, joka ei näy konkreettisina vientituotteina.
Etlan tutkimuksen mukaan aineeton pääomakanta, eli luovan työn synnyttämä lopputulos suhteessa työtunteihin, on Ruotsissa neljä kertaa suurempi ja generoitu vaikutus talouteen on 17-kertainen. Onko Ruotsi kasvanut Suomea nopeammin erityisesti luovien alojen ansiosta?
Luovat alat ovat sateenvarjonimitys useille eli toimialoille. Usein ne jaetaan kolmeen eri kategoriaan: 1) Luovat monistettavat sisällöt 2) Luovat palvelut 3) Luovat tuotteet ja kulttuuri.
Luoviin sisältöihin kuuluvat esimerkiksi pelit, musiikki, AV-ala ja verkkojulkaisut. Luovia palveluja ovat esimerkiksi muotoilu, mainonta, markkinointi ja arkkitehtuuri. Luovia tuotteita ja kulttuuria edustavat esimerkiksi festivaalit ja tapahtumat, esittävä taide, taideteollisuus, galleriat ja museot.
Kun keskustelee luovan alan yrittäjien kanssa, törmää aika odottamattomiin haasteisiin. Yksi on toimimaton rahoitus. Pankit eivät helposti hyväksy vakuutena aineettomia arvoja ja yritykset eivät pääse kasvuun. Valtiotaustaisiin erityisrahoituslaitoksiin ja ministeriöihin pitää myös lisätä parempaa luovan talouden rahoitusymmärrystä.
Ilmiselvää on, että Suomen uudessa kasvussa luovan alan merkitys on otettava nykyistä paremmin huomioon. Mutta onko koko luovan alan termi niin määrittelemätön, että siihen on elinkeinopolitiikan näkökulmasta mahdoton tarttua? Tai miten saamme nykyistä enemmän luovia aloja integroitua nykyisiin vahvoihin toimialoihimme? Ruotsissa se on onnistunut.
