Yleisradio on vuodesta 2022 alkaen järjestänyt henkilöstölleen säännöllisesti koulutusta monimuotoisuuteen ja inkluusioon. Koulutuksia on Ylen henkilöstöjohtajan Eija Hakakarin mukaan keväisin ja syksyisin ja kerralla järjestetään useampi koulutuspäivä, jotta esimerkiksi vuorotöitä tekevät pystyvät osallistumaan.
Tavoitteena on kehittää Yleä työpaikkana, eivätkä koulutukset liity Hakakarin mukaan journalistisen työn tekemiseen.
– Nämä koulutukset ovat osa Ylen vastuullisuuteen liittyvää toimintaa. Valtion omistajaohjauksen periaatteiden mukaan valtio-omisteisten yhtiöiden edellytetään toimivan edelläkävijöinä vastuullisuudessa. Saman periaatteen mukaan vastuulliseen liiketoimintaan kuuluu syrjimätön ja tasa-arvoinen työkulttuuri, jolla edistetään työelämän monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta, Hakakari vastaa Verkkouutisille sähköpostitse.
Pakollisia koulutukset eivät Hakakarin mukaan ole, mutta niihin kannustetaan. Toistaiseksi koulutuksiin on osallistunut hieman alle kolmannes yleläisistä, joita yhteensä on noin 3300.
– Monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus- ja inkluusio-osaaminen on yksi nykyajan yleisistä työelämätaidoista, joka kuuluu monenlaisiin rooleihin, ja siksi kannustamme, että yleläiset kouluttautuvat näistä teemoista, joko käymällä tämän Ylen tarjoaman peruskoulutuksen tai muilla tavoin, Hakakari sanoo.
Koulutuksia on järjestetty vajaan kolmen vuoden aikana 2022-2024 yhteensä noin 40 kappaletta. Peruskoulutuksen järjestäjänä Ylelle toimii konsulttiyritys Deidei.
– Vuosien aikana muihin yksittäisiin koulutuksiin on käytetty myös muita toimijoita.
Hakakari ei kerro paljonko Deideille on koulutuksista maksettu tai edes sitä, paljonko Yle on budjetoinut monimuotoisuustoimintaansa rahaa vuosittain.
– Monimuotoisuuskoulutuksia toteutamme pääosin kumppanin kanssa ja sopimussummia emme voi valitettavasti sopimussyistä avata. Suunnittelemme meidän henkilöstön koulutuskokonaisuudet tarvekohtaisesti vuosittain, Hakakari muotoilee.
– Yksi työntekijä vastaa koulutuskokonaisuudesta yhtiössä muiden työtehtäviensä lisäksi.
Koulutuspäivien lisäksi teemapuhujia kutsutaan Ylen henkilöstölle järjestettäviin tapahtumiin ”aina tarpeen ja tilaisuuden mukaan”. Esimerkiksi toukokuussa henkilöstölle puhui ihmisoikeus- ja yhdenvertaisuuskouluttaja Dakota Robin.
– Vastuullisena yrityksenä Yle maksaa tietysti palkkion aina tehdystä työstä. Ylen rahankäyttöä ohjaavat tehokkuus ja vastuullisuus, Hakakari sanoo.
Deidei on monimuotoisuuteen perehtynyt asiantuntijatoimisto. Verkkosivuillaan yritys kertoo kolmantena toimintavuotenaan vuonna 2023 kasvattaneensa henkilöstönsä määrää 100 prosentilla kymmeneen tiimiläiseen.
Yrityksen taloustiedoista ilmenee, että Deidei teki viime vuonna reilun 550000 euron liikevaihdolla tulosta 43000 euroa. Vuonna 2022 tilikauden tulos oli 128000 euroa.
Verkkouutiset tavoitti Deidein Nasim Selmanin, joka on yksi Deidein perustajista. Kuultuaan toimittajan kysymyksen Selmani vetosi kiireisiinsä ja katkaisi puhelun. Deidein toimitusjohtaja Jasmin Assulin puolestaan kommentoi sähköpostitse, että Yle-sopimus on salassa pidettävää liiketoimintaa, eikä kerro edes yleisellä tasolla, miten yritys hinnoittelee monimuotoisuus- ja inkluusiokoulutuksensa.
Ylen Eija Hakakarin mukaan koulutus sisältää tietoa muun muassa siitä, mitä monimuotoisuus, yhdenvertaisuus sekä inkluusio eli osallisuus tarkoittavat työelämäkontekstissa ja miksi teemat ovat työelämässä tärkeitä, sekä tietoa tiedostamattomista ennakkoluuloista. Näillä yleensä tarkoitetaan ihmisen ympäröivästä yhteiskunnasta sisäistämiä rasistisia ajattelumalleja, jotka tulee oppia tunnistamaan, jotta niistä voi oppia pois.
Hakakari katsoo, että koulutuksilla on konkreettinen myönteinen vaikutus Yleen työpaikkana.
– Näemme myös henkilöstökyselyn tuloksista, että yhtiön sisäinen keskustelukulttuuri on parantunut parin viime vuoden aikana, hän kertoo.
Ilta-Sanomat uutisoi aiemmin, että monimuotoisuuden lisääminen on otettu tavoitteeksi myös Ylen ohjelmasisällöissä. Pitkäaikainen Ylen toimittaja kertoi saaneensa huomautuksen siitä, että hänen jutuissaan on ”liikaa heteromiehiä”.
Työntekijät ovat pitäneet kirjaa siitä, millaisia ihmisiä heidän sisällöissään esiintyy. Kirjaa on pidetty sukupuolen, iän, ihonvärin ja yhteiskunnallisen aseman lisäksi myös esimerkiksi siitä, millaisia ajatuksia tai kehoja haastateltavilla on, ilmenee IS:n näkemistä sisältötiimien muistiinpanoista. Ylen kehityspäällikkö Kati Puustinen kiisti lehdelle jyrkästi, että Excel-taulukoita täytettäisiin Ylen toimituksissa esimerkiksi haastateltavan fyysisten ominaisuuksien perusteella.
Verkkouutisten näkemä monimuotoisuusmuistio korostaa, että erityisesti niin kutsuttu tosiasiallinen yhdenvertaisuus on tärkeää. Se tarkoittaa, ihmisten samanlaisen kohtelun periaatteesta voidaan poiketa, jotta lopputulos olisi yhdenvertainen.
LUE MYÖS:
Ylen uskomaton organisaatio – Susanne Päivärinta: Tittelit kuin sketsiohjelmasta