Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomarin, entisen korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelon kommentit rajaturvallisuuden lakia koskevasta keskustelusta ovat herättäneet runsaasti huomiota. Koskelo otti asiaan kantaa viime viikolla Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen järjestämässä Oikeusvaltion vaaran paikat -seminaarissa.
Koskelo muun muassa varoitti käyttämästä oikeusvaltion käsitettä lyömäaseena poliittisessa keskustelussa ja piti perusteltuna kysymystä siitä, eikö Suomella tosiaan olisi mitään sallittuja keinoja torjua tilannetta, jossa vieras ja vihamielinen valtio syöttäisi tuntemattomia ihmisiä rajan yli kuinka paljon tahansa.
Koskelo huomautti myös, ettei Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ole käsitellyt tällaista ”valtion harjoittamaa välineellistä maahantyöntämistä” ja että nykyinen Geneven sopimusta tiukempi palautuskiellon tulkinta on syntynyt aivan toisenlaisessa asiayhteydessä, laillisesti maassa oleskelevien karkotusten kohdalla.
Koskelon lausunnoista uutisoi ensin Iltalehti, joka oli saanut paikalla olleen juristin litteroinnin kommenteista. Verkkouutiset on hankkinut tapahtuman videotallenteen. Alta löytyy Pauliine Koskelon rajalakia koskenut puheenvuoro kokonaisuudessaan. Sisällöstä on editoitu puhekielistä ilmaisua lukemisen helpottamiseksi.
– En halua sen kummemmin nyt puuttua tähän poikkeuslakikeskusteluun, joka on nyt vireillä eduskunnassa, mutta minä olen hiukan sitä keskustelua kuitenkin seurannut, vähän perustuslakivaliokunnalle annettuja asiantuntijalausuntojakin vilkaissut, [valiokunnan] lausunnon lukenut ja vähän tätä julkisuudessa esiintynyttä kommentointia katsonut.
– Ja tähän liittyen minulle tulee sellainen yleinen ehkä tavallaan varoitus mieleen, että siis oikeusvaltiosta ja sen merkityksestä on hirveän tärkeä puhua, mutta toisaalta minusta on myös tärkeää, että oikeusvaltion käsitettä, arvoa ja merkitystä ei myöskään pitäisi ryhtyä niin kuin pilaamaan alentamalla se jonkinlaiseksi tämmöiseksi poliittisen debatin lyömäaseeksi.
– Minusta ei esimerkiksi ole perusteltua leimata oikeusvaltion vastustajiksi semmoisia ihmisiä, joiden mieltä vaivaa kysymys näissä oloissa siitä, että kuinka voi olla mahdollista, että vieras valtio – vihamielinen valtio – saisi mielensä mukaan syöttää meidän ulkorajojen yli keitä tahansa paperittomia, tunnistamattomia ihmisiä kuinka paljon tahansa samalla, kun kyseinen valtio yksin kontrolloi sitä riskiä, joka näihin ihmisiin rajan sillä toisella puolella kohdistuu – siis kyseisen valtion omalla puolella, eikä meidän valtiolla olisi minkäänlaisia sallittuja keinoja tällaisen torjumiseen.
– Siis kyllä minusta täytyy voida myöntää – ja myöntää – että tämä kysymys on vakava, paitsi itse asian vuoksi, myös sen vuoksi, että tosiasia on se, että myös ihmisoikeustuomioistuinta ei ole koskaan pantu tällaista kysymystä pohtimaan. Siis tämä palautuskiellon tulkinta jolla palautuskiellosta on tehty ehdottomampi kuin mitä se Geneven sopimuksessa on, sehän on syntynyt aivan toisenlaisessa asiayhteydessä. On ollut kysymys laillisesti maassa oleskelevien karkotuksista. Kyllä minun mielestäni on legitiimiä tästä ongelmasta keskustella.
– Minä olen itse vakuuttunut, että oikeusvaltion uskollinen kannattaja myös on paitsi oikeutettu, myös oikeastaan velvollinen pohtimaan näin perustavanlaatuisia kysymyksiä. Todella mehän emme ole missään uskonlahkossa, vaan meidän pitäisi olla ja pysyä hereillä silmät auki ja omakin pää käytössä ja uudet tilanteet vaativat uudenlaisia arviointeja
– Siinä on myös se riski, että jos oikeusvaltio-käsitettä liian helposti roiskitaan joka yhteyteen ja käytetään sitä tämmöisenä leimakirveenä niin se on myöskin minusta huono asia. Oikeusvaltio on liian tärkeä ja liian vakava asia sellaiseen
– Minä nyt tämän halusin sydämeltäni pois.
Pauliine Koskelo palasi asiaan vielä lyhyesti seminaarin yleisökysymysten kohdalla.
– Halusin vaan mainita siitä, että on tietysti kaksi eri asiaa, onko tällaista valtion harjoittamaa välineellistä maahantyöntämistä tapahtunut ennen vai ei. Ja toinen asia on, onko se skenaario koskaan ollut esimerkiksi ihmisoikeustuomioistuimen arvioitavana. Jälkimmäiseen vastaus on ei.
– Nyt täällä on ihan hiljattain kolmelta eri jaostolta siirretty suureen jaostoon valitusasiat, jotka koskevat yhtäältä Liettuaa, Latviaa ja Puolaa, joissa on siis kysymys näistä heidän rajoillaan tapahtuneista operaatioista silloin pari kolme vuotta sitten. Eli nyt siis nämä kysymykset ovat tulossa täällä arvioitavaksi.