Helsingin kaupungin tietomurron selvittämiseen perustetaan poikkeuksellisen tapahtuman tutkintaryhmä. Valtioneuvoston on tarkoitus päättää tapahtuman tutkinnan aloittamisesta ja nimittää tutkintaryhmä torstaina yleisistunnossaan. Poikkeuksellisen tapahtuman tutkintaryhmä perustetaan Onnettomuustutkintakeskuksen alaisuuteen.
Vastaavia tutkintaryhmiä on perustettu viimeksi selvittämään, miten Suomi suoriutui koronapandemian ensimmäisestä vuodesta. Ennen koronaa poikkeuksellisen tapahtuman tutkintaryhmiä on perustettu selvittämään tapahtumia Turun toripuukotuksissa 2017, Kauhajoen ja Jokelan koulusurmissa sekä 8-vuotiaan tytön surmassa Helsingissä vuonna 2012.
Turvallisuustutkintalain mukaan poikkeuksellinen tapahtuma tarkoittaa sellaista erittäin vakavaa kuolemaan johtanutta tai yhteiskunnan perustoimintoja uhannutta tai vakavasti vaurioittanutta tapahtumaa, joka ei ole onnettomuus.
Poikkeuksellisen tapahtuman tutkintaryhmien on tarkoitus olla mahdollisimman laaja-alaisia. Ryhmät tekevät tapahtuman tutkinnasta selostuksen, joka annetaan valtioneuvostolle.
Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialaan kohdistui huhtikuussa tietomurto, joka on tällä tietoa samalla Suomen suurin tietovuoto. Murrossa on vaarantunut noin 150 000 nykyisen ja entisen oppijan tietoja, heidän huoltajiensa tietoja sekä noin 38 000 Helsingin kaupungin henkilökunnan jäsenen tietoja.
Tietomurto oli mahdollinen, koska kaupungin käytössä ollut etäyhteyspalvelin oli päivittämättä ja siinä oli haavoittuvuus, jota murtaja käytti tai murtajat käyttivät hyväkseen. Tietomurron epäillystä tekijästä ei vielä toukokuussa tiedetty mitään. Rikostutkinnasta vastaa Helsingin poliisi yhdessä keskusrikospoliisin kanssa.
Lue myös: Päivittämättä ollut etäyhteyspalvelin aiheutti Helsingin kaupungin jättimäisen tietomurron