Venäjä riisui naamionsa ja aloitti täysimittaisen valloitussodan Ukrainassa helmikuussa 2022. Sota oli alkanut jo vuonna 2014 ja merkkejä Venäjän aggressiivisesta toiminnasta oli jo aiemminkin. Venäjän toimet ovat kohdistuneet myös muihin maihin. Mekään emme ole välttyneet muun muassa gps-häirinnältä ja hybridihyökkäyksiltäkään.
Maamme itäraja on ollut nyt pitkään jo täysin kiinni. Meidän on pitänyt puolustautua, ja oikeusvaltiolla on myös velvollisuus puolustaa itseään. Nyt meillä eduskunnassa käsittelyssä oleva rajaturvallisuuslaki, josta myös provosoivasti käännytyslakinimeä käytetään, on osa tätä varautumista. Viranomaisillamme pitää olla mahdollisuus torjua myös vaikeat ja vakavat muun muassa välineellistetyn maahantulon tilanteet. Tavoitteenamme on myös saada myöhemmin yhteisiä EU-tason ratkaisuja, sillä kansainväliset sopimukset ja EU-säännökset eivät tunnista tilannetta, jossa ihmisiä käytetään vaikuttamisen välineenä.
Rajaturvallisuuslain tarkoituksena on vain ja ainoastaan torjua siis Venäjän maahamme kohdistama hybridihyökkäys, joka tapahtuu maahantulijoita hyväksikäyttäen. Meidän on nimittäin varauduttava myös siihen, että välineellistetty maahantulo saa vielä nykyistäkin vakavampia ja vaikeampia muotoja esimerkiksi maastorajalla. Rajaviranomaisillamme on toki hyvät työvälineet vastata erilaisiin tilanteisiin, mutta viime syksyn tapahtumat osoittivat, että niitä on syytä vahvistaa edelleen. Hallituksen vastuulla on huolehtia Suomen rajojen, Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen lähtökohta onkin ollut, että kansallinen turvallisuus asetetaan etusijalle.
Isoissa kansallisen ja maamme turvallisuuden kysymyksissä yhtenäisyyden merkitys korostuu. Perustuslakivaliokunta arvioi, että nyt valmisteltu rajaturvallisuuslaki voidaan säätää poikkeuslakina, eli rajattuna poikkeuksena perustuslaista. Rajaturvallisuuslaki ei ole siis perustuslain vastainen. Perustuslakivaliokunta asetti säätämisen edellytykseksi, että lakiin lisätään säännös jälkikäteisistä oikeusturvakeinoista. Tämän hallintovaliokunta on nyt tehnyt. Perustuslakivaliokunta katsoi myös, että oikeusvaltiollakin täytyy olla oikeus ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka ovat vaaran torjumiseksi välttämättömiä, vaikka välttämättömät torjuntatoimenpiteet näyttäisivätkin olevan ristiriidassa ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa, jos niitä laadittaessa ja niihin sitouduttaessa kyseisen kaltaista vakavaa varaa aiheuttavaa toimintaa ei ole osattu ottaa huomioon.
Varaudumme tällä lainsäädännöllä siis aivan poikkeukselliseen ja erittäin vakavaan tilanteeseen, jota EU-säännökset ja kansainväliset sopimukset eivät toistaiseksi tunne. Myös EU:ssa on tunnustettu, että nykyiset säännökset eivät mahdollista riittävää reagointia tällaisiin tilanteisiin, mutta myönnetty myös se, että säännösten muuttaminen on hidas prosessi. Meidän tavoitteenamme on kuitenkin, että asiassa saadaan myös yhteisiä, EU-tason ratkaisuja.
Rajaturvallisuuslakia käytettäisiin siis vain äärimmäisissä tilanteissa, kun muut keinot eivät riittäisi ja lisäksi tarkkaan rajatusti. Myös haavoittuvimmassa asemassa olevien tulijoiden tilanne on laissa huomioitu eikä lain käyttöönotto myöskään estäisi turvapaikanhakua muualta Suomesta.
Rajaturvallisuuslaki mahdollistaisi myös yhden tai useamman itärajan rajanylityspaikan avaamisen liikenteelle. Se, miten samaan aikaan voidaan ajatella rajanylityspaikan avaamista, jos meihin kohdistuu tällainen uhka, selittyy sillä, että rajaturvallisuuslailla pyritään puuttumaan nimenomaan Venäjän Suomeen kohdistamaan hybridioperaatioon, jossa Venäjä tarkkaan vaikuttaa siihen, miten se työntää Suomen rajalle turvapaikanhakijoita.
Eduskunta äänestää pian tästä laista. Sen voimaantulo edellyttää eduskunnassa 5/6-enemmistöä. Itse ennen muuta toivon, mutta myös uskon, että tämä enemmistö löytyy maamme koskemattomuuden ja turvallisuuden valmistamiseksi. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on maassamme totuttu hoitamaan yhdessä yli hallitus-oppositiorajan. Tärkein tehtävämme päättäjinä on nimittäin varmistaa, että maamme koskemattomuus ja turvallisuus voidaan taata kaikkien uhkien edessä. Viranomaisilla tulee olla riittävät ja toimivat työkalut, keinot ja oikeudet toimia tässä.
