Venäjän ja Turkin vaikeat suhteet ovat tutkija Ruslan Suleimanovin mukaan ajautuneet uuden kriisin partaalle. Taustalla ovat Vladimir Putinin avoimesti esittämät moitteet Turkin Ukrainalle toimittamasta sotilasavusta ja yhteistyöstä länsimaisten rahoituslaitosten kanssa Venäjään kohdistuvien talouspakotteiden toteuttamiseksi.

Vaikka Turkki ei ole moitteisiin julkisesti reagoinut, Putinin Turkin-vierailun toistuva lykkääntyminen, keskinäisen kaupan kutistuminen ja Ankaran lisääntyvä sotilasyhteistyö Yhdysvaltojen kanssa todistavat suhteiden dramaattisesta heikkenemisestä, Azerbaidžanin kehitys- ja diplomatiainstituutissa (IDD) työskentelevä Suleimanov sanoo ajatushautomo Carnegien julkaisemassa artikkelissa.

Tällä kertaa Venäjän ja Turkin erimielisyydet saattavat hänen mukaansa osoittautua paljon vakavammiksi ja pitkäkestoisemmiksi kuin mihin maiden välisissä suhteissa on aiemmin totuttu, sillä presidentti Recep Tayyip Erdoğan on Turkin maansa talousvaikeuksien keskellä omaksunut paljon länsimielisemmän kurssin kuin Moskova oli odottanut.

– Erdoğan on alkanut vaatia Brysseliä aloittamaan uudelleen neuvottelut Turkin liittymisestä Euroopan unioniin. Kun Ankara tammikuussa lakkasi vastustamasta Ruotsin liittymistä Natoon, Washington näytti vihreää valoa modernisoitujen F-16-hävittäjien viennille Ankaraan, mikä merkitsi kuoliniskua Su-35- tai Su-57-hävittäjien mahdolliselle hankinnalle Venäjältä, Suleimanov toteaa.

Putinin oli Suleimanovin mukaan alun perin määrä vierailla Turkissa helmikuussa, mutta sitten vierailua lykättiin tapahtuvaksi joko Venäjän presidentinvaalien jälkeen maaliskuun puolivälissä tai Turkin kunnallisvaalien jälkeen saman kuun lopulla. Silti vieläkään ei ole selvyyttä siitä, toteutuuko vierailu todella.

– Näissä vaikeuksissa on selvästi kyse muustakin kuin pelkistä aikatauluongelmista, Suleimanov sanoo.

Kreml on hänen mukaansa yhä huolestuneempi Turkin lisääntyvistä asetoimituksista Ukrainaan.

Helmikuun alussa kävi ilmi, että turkkilainen puolustusteollisuusyritys Baykar oli alkanut rakennuttaa Kiovan läheisyyteen tehdasta, jossa valmistetaan Bayraktar TB2- ja TB3-ohjuksia. Tehtaan odotetaan työllistävän noin 500 ihmistä.

– Venäjän ärtymys on kasvanut jo kuukausia. Toinen paljastava hetki oli Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin Istanbulin-vierailu, jonka seurauksena Turkki luovutti Ukrainalle viisi Venäjän vangiksi ottamaa Azov-pataljoonan komentajaa, vaikka Venäjälle oli vakuutettu, että nämä eivät palaisi Ukrainaan ennen sodan päättymistä. Erdoğan käytti tilaisuutta myös ilmaistakseen tukensa Ukrainan liittymiselle Natoon, Suleimanov toteaa.

Kremliä on Suleimanovin mukaan raivostuttanut myös se, että Turkki lähetti valtuuskunnan kesäkuun puolivälissä Sveitsissä pidettyyn Ukrainan rauhanhuippukokoukseen, jonka Venäjä oli leimannut ”absurdiksi kokoontumiseksi”. Valtuuskuntaa johti Turkin ulkoministeri Hakan Fidan, ja Turkki allekirjoitti myös Venäjän aktiivisesti vastustaman loppujulistuksen toisin kuin esimerkiksi Kremliä myötäilleet Intia, Etelä-Afrikka ja Yhdistyneet arabiemiraatit.

– Tätä taustaa vasten on selvää, ettei Putinin mielestä virallinen vierailu Turkkiin ei tule kyseeseen, Suleimanov sanoo.

Tällä viikolla Putin ja Erdoğan ovat kuitenkin tavanneet Shanghain yhteistyöjärjestön (SCO) kokouksen yhteydessä Kazakstanin Astanassa.

– Kun nämä kaksi johtajaa lopulta tapaavat, Ukraina ei ole ainoa keskustelunaihe. Putin on myös ilmaissut tyytymättömyytensä siihen, että Turkki noudattaa länsimaiden asettamia pakotteita. Vuoden alussa turkkilaiset pankit ovat lopettaneet rahaliikenteen Venäjän kanssa Yhdysvaltojen määräämien lisäpakotteiden muodostaman riskin vuoksi, Suleimanov toteaa.