Eri valkosolutyyppien tasapaino määrää, toimiiko immuunijärjestelmä enemmän syöpää tuhoavana vai sen kasvua tukevana.
Turun yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan yksittäinen 30 minuutin liikuntasuoritus muuttaa veren valkosolujen osuutta syöpäpotilailla niin, että syöpää tappavien valkosolujen määrä kasvaa.
Valtakunnallisella PET-keskuksella tehtyyn tutkimukseen osallistui 20 rintasyöpäpotilasta, jotka olivat juuri saaneet diagnoosin eivätkä olleet vielä aloittaneet syöpähoitojaan. Tutkimuksen aikana he polkivat kuntopyörää 30 minuutin ajan omalla valitsemallaan vastuksella.
Potilaista otettiin verinäytteitä levossa ennen polkemista, liikunnan aikana ja liikunnan jälkeen. Niistä analysoitiin monien eri valkosolutyyppien määrät ja liikunnan aikaisia määriä verrattiin potilaan lepoarvoihin.
Liikunnan aikana usean eri valkosolutyypin määrä kasvoi verenkierrossa. Syöpää tuhoavien sytotoksisten T-solujen ja luonnollisten tappajasolujen määrät kasvoivat eniten.
Toisaalta taas syöpää edistävien regulatoristen T-solujen ja myeloidisten suppressorisolujen määrät eivät muuttuneet.
Tutkijat tutkivat myös eri valkosolutyyppien osuuksia suhteessa valkosolujen kokonaismäärään. He havaitsivat, että luonnollisten tappajasolujen osuus kasvoi merkittävästi, kun taas myeloidisten suppressorisolujen osuus väheni.
– Havaitsimme, että liikunnan aikana syöpää tuhoavien solujen osuus kasvaa verenkierrossa, kun taas syöpää edistävien solujen osuus joko pysyy samana tai vähenee, väitöskirjatutkija Tiia Koivula Turun yliopistosta kertoo.
Koivulan mukaan on vielä epäselvää, johtavatko verenkierrossa nähnyt muutokset myös muutoksiin kasvainalueen valkosolumäärissä.
– Tässä tutkimuksessa nähtiin, että melkein kaikkien valkosolutyyppien määrät olivat laskeneet lepoarvoa vastaavalle tasolle tunti liikuntasuorituksen jälkeen. Tämän hetken tiedoilla emme osaa sanoa, minne valkosolut menevät liikunnan jälkeen, mutta niin sanotuissa pre-kliinisissä tutkimuksissa syöpää tuhoavien solujen on nähty siirtyvän kasvaimen läheisyyteen liikunnan vaikutuksesta, Koivula kertoo.
Tutkijat analysoivat myös eri rintasyöpätyyppien mahdollista vaikutusta valkosolujen liikuntavasteisiin. He havaitsivat, että mitä suurempi kasvain, sitä vähemmän luonnollisten tappajasolujen määrä lisääntyi.
Lisäksi, jos rintasyöpä oli estrogeeni- ja/tai progesteronireseptori-positiivinen, niin sytotoksisten T-solujen määrä ei lisääntynyt yhtä paljon kuin hormonireseptori-negatiivisilla potilailla.
– Aikaisemmassa tutkimuksessamme havaitsimme pieniä viitteitä siihen, että rintasyövän tyyppi saattaisi vaikuttaa liikuntavaikutuksiin, minkä vuoksi halusimme uudessa tutkimuksessa selvittää asiaa lisää. Löytämämme yhteydet rintasyöpätyyppien ja liikuntavaikutusten kanssa eivät kuitenkaan olleet kovin vahvoja, joten tuloksista ei voida vetää vielä suuria johtopäätöksiä. Nykytiedon mukaan jokaisen syöpäpotilaan olisi hyödyllistä harrastaa liikuntaa ja tuore tutkimuksemme tukee tätä käsitystä, Koivula toteaa.
