Uraanin kysyntä on kasvanut uusien voimaloiden rakentamisen ja venäläisestä fossiilisesta energiasta irti pyristelemisen seurauksena.
Maailmanmarkkinoilla uraanin hinta on viisinkertaistunut vuoden 2016 tasoon verrattuna. Erityisesti Kiinan nopeasti kasvava kysyntä on nostanut hintaa.
Tuotannon ennustetaan kasvavan 75 000 tonniin vuoden 2030 loppuun mennessä. Viime vuonna uraania tuotettiin 65 000 tonnia.
Yli 40 prosenttia maailman uraanista tuotetaan yhdessä valtiossa, Kazakstanissa, kertoo The Economist. Maa tuottaa uraania yli kolme kertaa enemmän toiseksi suurimpaan tuottajaan verrattuna.
Kiina on sijoittanut merkittäviä summia Kazakstanin uraanivarantojen kaivamiseen.
Kazakstanin uraanituotanto on kasvanut käytännössä nollasta nykyiseen, yli 30 00 tonnin vuosituotantoon vain 25 vuodessa. Nyt maa suunnittelee laajentavansa kaivoksia entisestään kiinalaisella rahalla.
Jo nyt noin puolet Kazakstanin uraanituotannosta myydään kiinalaisille asiakkaille. Maa tuottaa yli kaksi kolmasosaa Kiinan uraanitarpeesta.
Kiinan valtio-omisteinen China National Uranium Corporation on tehnyt useita yhteistyösopimuksia Kazakstanilaisten toimijoiden kanssa. Sopimusten myötä kiinalaisyhtiö saa lähes 60 prosenttia hankkeista syntyvästä uraanituotannosta.
Myös Venäjä pyrkii hyötymään Kazakstanin luonnonvaroista. Venäjä suunnittelee ydinvoimalan rakentamista maahan, mikä osaltaan lisäisi Venäjän vaikutusvaltaa Kazakstanissa.
Lisäksi suurin osa Kazakstanin öljyviennistä suuntautuu Venäjälle. Venäjä myös kontrolloi lähes neljäsosaa Kazakstanin uraanituotannosta.
Yhdysvaltojen pakotteiden johdosta Venäjä ei kuitenkaan enää pian kykene myymään uraania kansainvälisille asiakkaille nykyisellä tavalla.
Länsimaalaiset toimijat saattavat pian ostaa Kazakstanilaista uraania Kiinan kautta. Mikäli hinta säilyy korkealla, voi maailmalla muodostua myös uusia kaivoshankkeita.
