Kreml Moskovassa. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Ottaako Kreml uuden askeleen salamurhissa? Professori kehottaa varautumaan

Mark Galeottin mukaan lännen pitää kehittää vastatoimia ja viestiä niistä Vladimir Putinille.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Arvostettu Venäjä-tuntija, professori Mark Galeotti kommentoi USA:n ja Saksan tiedustelupalveluiden väitteitä Venäjän aikeista murhata saksalaisen asevalmistaja Rheinmetallin toimitusjohtaja Armin Papperger.

– Viime vuoden aikana Euroopassa on ollut käynnissä sarja tasaisesti kiihtyviä Venäjän salaisia operaatioita, mutta viimeisimmät uutiset salamurhasuunnitelmasta näyttävät edustavan jotain suurempaa ja vakavampaa, Galeotti toteaa viestipalvelu X:ssä.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

Hän kuitenkin korostaa, että tiedossa on vain se, mitä julkisuuteen kerrotaan.

– Ja mitä tulee jo käynnissä oleviin sabotaasihyökkäyksiin, kaikki tapahtumat eivät ole venäläisten juonia aivan kuten ukrainalaisetkaan eivät ole jokaisen tulipalon takana Venäjällä.

– Siitä huolimatta mielestäni olisi typerää jättää huomiotta nämä Saksan ja USA:n tiedustelupalveluiden väitteet, joten päinvastaisten todisteiden puuttuessa pidän niitä luotettavina.

Viime aikoina on tehty useita Moskovaan kytköksissä olevia fyysisiä hyökkäyksiä. Galeottin mukaan niissä on kuitenkin ollut selvästi havaittavissa jonkinasteista pidättäytymistä, ja kohteena ovat olleet joko (Venäjän presidentti Vladimir) Putinin pettureina pitämät henkilöt tai rakennukset, kuten Lontoon Leytonissa sijaitsevan varaston tuhopoltto.

Hän korostaa, että Pappergerin kaltaisten ei-venäläisten ihmisten valitseminen kohteiksi on eri asia.

– Papperger kannattaa aseiden lähettämistä Ukrainaan yrittäen selvästi saada Berliiniä toimimaan aktiivisemmin asian suhteen. Tarkoittaako tämä sitä, että korkeamman profiilin omaavia Ukrainan tukijoita ei pidetä laillisina kohteina? Emme tiedä – mutta siihen pitää saada selvyys, Galeotti sanoo.

– Meidän on ennen kaikkea jo pohdittava, kuinka vastata parhaiten tähän, jos kyseessä todella on Kremlin uusi murhanhimoinen lähestymistapa. Voidaanko tämä estää mielekkäällä tavalla, vai pitääkö meidän todella luottaa ensisijaisesti turvallisuuteen: tiedustelutietoihin juonien paljastamiseksi, analyyseihin niiden ennustamiseksi, suojeluun niiden estämiseksi? Tämä tarkoittaa oletusta, että emme voi vaikuttaa Putiniin ja hänen riskilaskelmaansa ollenkaan, mikä on mielestäni tappiomielistä.

Galeottin mielestä länsimaiden kannattaa jatkaa viimeaikaista käytäntöä, jossa kerrotaan avoimesti omien tiedustelupalveluiden keräämistä tietyistä tiedoista, jotta attribuutio olisi helpompaa. Näin pyritään riittävän varmasti todisteisiin pohjautuen osoittamaan syyllinen.

– Eli kerrotaan Putinille, että me tiedämme ja varoitetaan kansalaisiamme. Sen sijaan, että luottaisimme strategiseen monitulkintaisuuteen, kehitetään erityisiä vastatoimia, joista viestitään yksiselitteisesti Moskovalle.

Galeottin mukaan länsimaat ovat luottaneet liian usein ajattelumalliin, jonka mukaan ”Putinin täytyy tietää, että tällä on vakavia seurauksia”.

– Unohdimme, että hän pitää meitä edelleen heikkoina selkärangattomina.

– Yhteenvetona voidaan todeta, että emme tiedä varmasti, ja Putinin hallinnon adhokraattisen luonteen vuoksi tämä *voi* olla seurausta tiedustelukoneiston aloitteesta, ei uudesta poliittisesta toimintatavasta. Mutta jos kyse on siitä, se on vaarallinen ja huolestuttava eskalaatio, ja meidän on valmistauduttava sen mukaisesti.

LUE MYÖS:
Venäjä halusi murhata Rheinmetallin johtajan – Teollisuutta on varoitettu Suomessakin

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS