Puolustusmenojen kasvu maailmalla on poikkeuksellisen suurta. Venäjän vuonna 2022 aloittama hyökkäyssota Ukrainassa, huolet Kiinan aikomuksista läntisellä Tyynellämerellä ja Israelin sota terroristijärjestö Hamasia vastaan ovat kannustaneet maita kasvattamaan puolustusmenojaan keskimäärin 5,4 prosenttia kolmessa vuodessa. Maailman puolustusmenot ylittivät kuluvana vuonna 2,1 biljoonaa euroa.
Kylmän sodan päättymisen jälkeen maailman sotilasmenot ovat kasvaneet nopeammin vain kahdesti: syyskuun 11. päivän terroritekojen jälkeen vuosina 2001–2003 ja Yhdysvaltain presidentti George W. Bushin hallinnon hankkiessa lisävaroja Irakissa käytyä sotaa varten vuosina 2006–2008.
Tämänhetkinen kasvu on erilaista kuin kaksi aikaisempaa, koska siihen osallistuu paljon suurempi määrä maita ja se perustuu laajempaan kirjoon strategisia uhkia ympäri maapalloa. Euroopassa kasvu liittyy sotaisan Venäjän muodostamaan uhkaan, joka on synnyttänyt 27 prosentin nousun puolustusbudjeteissa vuoteen 2021 verrattuna. Kasvu on nopeinta sitten 1950-luvun.
Euroopan 16 puolustusmenoiltaan suurinta maata käyttää tänä vuonna puolustukseen yhteensä 386 miljardia euroa, kun vuonna 2021 ne käyttivät 305 miljardia.
Kiina on päämotivaattori Aasiassa, jossa Japani on kasvattanut puolustusmenoja 35 prosenttia kahdessa vuodessa. Myös Australian ja Taiwanin puolustusbudjetit ovat kasvussa. Aasian Tyynenmeren alueella kasvu on ollut 12 prosenttia vuodesta 2021.
Lähi-idän epävakaus alkoi nostaa MENA-alueen puolustusmenoja Algerian, Irakin ja Israelin johdolla 12 prosenttia jo viime vuonna, nopeammin kuin missään muualla maailmassa. Kolmessa vuodessa kasvu on ollut 19 prosenttia. Yhdysvaltojen ensi vuoden puolustusbudjetti ei näytä kasvavan, ja viimeisen kolmen vuoden aikana se on kasvanut vain kuusi prosenttia.
Artikkeli perustuu Aviation Week & Space Technologyn numeroon July 15–28, 2024.